Intiaani kesä

Harjus-Anteron uutta tekstiä luettavaksi.

 Intiaanikesä

Aurinko paistoi, se lämmitti. Vaikka elettiin jo syksyä. Olisi ollut mukava mennä uimaan, pulahtaa viileään veteen, irtautua hetkeksi intiaanikesän tukalasta ilmapiiristä. Sen aika ei ollut vielä. Sillä nyt täytyi jo kiirehtiä ehtiäkseni vaarin mukaan katiskoja kokemaan. Edellisenä päivänä katiskat olivat olleet tyhjät. Vaari laittoi huonon tuurimme toisten kalastajien syyksi. Minä epäilin mieluummin vain huonoa tuuria, epärehellisten kalamiesten sijaan. Rantaan saavuttuamme, ihailimme hetken aikaa jokivarren houkuttelevan kauniilta näyttäviä maisemia.

Vaari nousi ketterästi veneeseen, ja asettui soutajan paikalle. Veneen vesille työntäminen jäi minun tehtäväkseni. Vaari souti varmoin vedoin, ja minä istuin jokiveneen etuteljolla selkä menosuuntaan päin. Katiskapaikka lähestyy sanoi Vaari. Käännyin toisinpäin ja aloin tähystämään tupulia. Tupulia ei näkynyt, aloin jo huolestumaan. Nyt vaarikin huomasi tupulin kadonneen. Oltiin kumpikin ihmeissään. Sitten huomasin valkoisen tupulin liikkuvan veden alla. Se oli kuin ongenkoho jota kala kiskoi veden alla. Osoitin lamaantuneena sormellani tupulia. Vaari joutui komentamaan minua muutaman kerran, ennen kuin tajusin toimia. Veneen pohjalla olevan kepin avulla sain kuitenkin poimittua tupulin narun veneeseen. Yritin nostaa kaikin voimin, mutta katiska oli juuttunut pohjaan. Nostin uudestaan, mutta vene vain kallistui.

Eikö pojalla ole tarpeeksi ruista ranteessa. Sanoi nostoavuksi ennättänyt vaarini. Kahteen mieheen katiska nousi helposti. Katiska oli täynnä isoja ahvenia. Nyt saatiinkin oikea Pietarin kalasaalis sanoi vaari. Änennsävystä paistoi kokeneen kalamiehen ylpeys. Soudettiin vielä toiselle katiskalle, josta saatiin vielä muutama ahven lisää. Rannassa perkasimme suuren saaliimme. Ja Illan päälle, saunan jälkeen syötiin mummon valmistamia kalapottuja.

Koira ottaa uistimeen

Seuraavana päivänä sää muuttui huonommaksi. Katselin ikkunasta loputtomalta tuntuvaa vesisadetta. Lopulta sade kuitenkin lakkasi. Nyt äkkiä kalalle. Menin ulos ja otin navetan seinustalla nojailevan virvelin mukaan, ja suunnistin rantaan. Siiman päässä perukkeen nokassa roikkui isokokoinen venäläis- valmisteinen lusikkauistin, jota en viitsinyt alkaa vaihtamaan.

Kyllä tämä hauelle kelpaa. Ensimmäinen kaislikon reunaan heitetty heitto ei tuottanut tulosta, mutta toisella heitolla nappasi. Hauki kiskoi siimaa syvyyksiin, ja minä yritin kiskoa haukea rannalle. Muutaman pitkältä tuntuneen minuutin jälkeen, hauki alkoi väsymään. Sain vedettyä sen rantaan. Sitten tapahtui jotain odottamatonta, rannassa kiltisti odottanut koira syöksyi veteen. Kala havaitsi vaaran kylkiaistillaan ja ampaisi takaisin veteen. Uistin irtosi kalasta, ja tarttui koiraan. Nyt siiman päässä raivosi koira. Yritin irrottaa uistimen koukkuja koiran jalasta, mutta ne eivät irronneet millään. Pysy siinä huusin koiralle, en ollut varma ymmärsikö se. Mutta siihen se jäi istumaan.

Juoksin jokitörmän päällä sijaitsevalle navetalle. Navetassa ei ollut lehmien lisäksi muita. Navetan yhteyteen rakennetusta varasto- rakennuksesta kuului vasaran pauketta. Juoksin sinne. Nyt äkkiä isä, koira otti uistimeen. Isä lopetti vasaroinnin, nappasi pöydällä lojuvat sivuleikkurit mukaansa,ja syöksyi ulos pihamaalle. Minä seurasin perässä. Rannalle päästyäni näin koiran makaamassa kiltisti paikollaan, ja isäni irrottamassa uistinta. Uistin irtosi onneksi nopeasti. Muutaman päivän päästä tapahtuneesta olin taas kalalla. Koira jäi suosiolla kotiin, se osoitti mieltään menemällä koppiinsa aina kun yritin houkutella sitä mukaani.

-Harjus-Antero

Uistimentekijä, Petri Muuttoranta

Petri Muuttoranta, Joensuu ja verstas Lieksassa.

Haastattelu tehty mailitse. Kiitoksia Petrille, kun sain jututtaa! 

Vaaput 55mm ,abalone .


 Uistimista voi tiedustella Facebookin tai sähköpostin kautta:  petri.muuttoranta@luukku.com 

Milloin ja miten kinnostuit kalastuksesta, sekä uistimien teosta?
 Kalastusta olen harrastanut pienesta kossista lähtien ja ensimmäiset kokeilut yläasteikaisenä.
Siittä lähtien enemmän ja vähemmän aktiivisena koko-ajan.

Mieluisin kalastustapa ja kalastuskokemus?
Pilkkiminen puntareilla, onkiminen ja salolammilla seikkailu kesäisin ison ahvenen perässä heittovälinein.

 Kalastatko vain omanpajan tuotoksilla vai jääkö aikaa kalasteluun ;) ?
 Pääasiassa omat käytössä milloin vaan kerkiää itse vesille.

Suurin kala omalla uistimella itse ja tietoosi tullut asiakkaan isoin kala tekeleelläsi?
Uistinseppä on jäävi mainostamaan ns. ennätyskaloja, mutta eiköhän netistä juttuja isomuksista löydy ja ainakin minun Fb-sivuilta joku kuvakin.

  Vaaput 55 ja 80mm:  särjen,ahvenen ja raudun nahalla ja päällä.


 Esikuvia vaapun/pilkkien teossa?
Ottiviehe, JAN, EV-Trutta ja muutama tenojokivarren harrastus nikkari.

 Millainen uistin on sinun mielestäsi hyvä, tehokas jne.?
Luonnollisen näköinen, uinti muokattavissa tarpeen mukaan.

 Haastavin/mielenkiintosin asia uistimien teossa?
Uusien pinnoitusmateriaalien kokeilu ja etenkin eri kalannahkojen/kalanosien käyttö.
 
Mitä materiaaleja käytät vaapun ja pilkin teossa?
Pääasiassa kalannahkoja ja satunnaisesti kaikkea mahdollista tulee testattua mitä mieleen juolahtaa perinteisten pinnoitusten lisäksi. Lisäksi ns. käsinmaalaukset on äärimmäisen mielenkiintoisia.

Vaaput 55mm ja nahka siperian sammesta. 


Onko jotain vinkkejä sinun uistimien käyttöön, että onko joku tietty kalastustyyli
osoittautunut paremmaksi ?
Kalastuslajeja on aika "ärsyttävää" vertailla koska jokaisella tyylillä on aikansa ja paikkansa. Lähinnä
monipuolisuus pitäisi olla tärkeää jokaiselle kalastajalle.

Mistä kalannahasta tehty uistin menee parhaiten kaupaksi?
Kaikki peruskalat eli särki, ahven,salakka, savusilakka ja kuore elillaisilla värivivahteilla.

Onko eroa kysynnässä suomen ja ulkomaiden markkinoilla?
Loppujen lopuksi ei kovin paljoa. Määrät tietysti,  kotimaassa menee pienempiä kappalemääriä/asiakas. Ulkomaille määrät on isompia, mutta se taas selittyy postituskustannuksista/-ajoista.


Jos joku haluaa vaikka erikoisemman esim. RealFish- tai Frankenstain-sarjasta,
niin asuinpaikasta riippumatta hinta on silloin toisarvoinen.
Tosin kotimaan ulkopuolella on suurempi volyymi , niin sinne menee huomattavasti enemmän vuositasolla myös ns. perusnahkaisia.


Mitä haluaisit sanoa blogin lukijoille?
Kokeilua, testailua, jopa innovaatioita ja oman tyylin hakeminen , niin silloin alkaa erottua perusmassasta.


Lopuksi läjä kuvia Petrin tekeleistä:

Ylhäällä kuvassa vanahaa ja uudempaa sulassa sovussa.

 

 

Kuvassa 105, 92, 78 ja 60mm .Salakan-,sären- ja ahvenen nahkaa.  

Realfish-sarjan rautuja. Kevennetty 92mm.

Vaapuntekijä Lauri Nolte, TNT vaaput.

Vaapuntekijä Lauri Nolte, TNT vaaput.


Haastattelu on tehty sähköpostitse.

Lauri Nolte 14v ja asuinpaikka pääasiassa Savonlinnassa itä-suomessa, rannalla saimaan. "Lempikalastuslajia on vaikea sanoa, mutta erityisesti lohen perhokalastus on löytänyt paikan läheltä Laurin sydäntä. "

 " Ensimmäistä kertaa fisujahdissa en muista, mutta ensimmäiset muistikuvat kalastuksesta on ahvenongelta puruvedellä. Innostusta ei varsinaisesti ole ollut koska olen kalastanut melko varmasti siitä lähtien kun on vapa näpeissä pysynyt, eli toisinsanoen koko suku on kalastuksen harrastajia täynnä. "

Milloinka kiinnostus vaappujen tekemiseen heräsi ja voisitko kertoa vaapun nimi historiasta yms?

Vaapun tekoon innostus tuli vähitellen perhojen sitomisen aloittamisen jälkeen, viimeinen niitti oli kun kummisetä osti "Vaapuntekijän opas" nimisen mainion kirjan. Ensimmäinen vaappu syntyi ehkä noin 2,5v sitten. Idea vaappujen myymisestä heräsi kun pakit alkoi täyttyä omilla vaapuilla joilla myös tuli kalaa, ensimmäinen ja tätä kirjoittaessani ainut myyntimalli, Ahvenainen syntyi minulle rakkaaseen lajiin ahvenenuisteluun. Tosiaan olen tuotantovastaava yhden miehen pajassa nimeltä TNT vaaput, nimellä ei ole juurikaan tarinaa, se vain on lyhyt ja ytimekäs sekä mieleenpainuva.Vaappuja nakerran sekä itselleni,  että muiden käyttöön, eli myyn sikäli kun on aikaa tehdä. Mutta taidan itse olla suurin tilaaja :)

Kalastatko omanpajan tekeleiden lisäksi muiden tekeleillä?

Kalastan tietty suurimmaksi osaksi omanpajan tekeleillä , mutta välillä on muidenkin erityisesti muiden pienpajojen tekosia.

Esikuvia vaapunteossa löytyy Balsakala foorumilta ja tietysti kaupan vaapuistaki on mallia otettu, usein itse sitä tiedostamatta.

Millainen on sinun mielestä onnistunut ja hyvä vaappu? 

Onnistunut ja hyvä vaappu on tietysti sellainen jolla tulee kalaa, sehän se kalastajan mieltä lämmittää eniten. Ulkonäköön en paneudu sen enempää, koska se on pitkälle makuasioita , mutta tietysti hyvin viimeistelty ja kaunis vaappu herättää kalamiehessä luottamuksen.

Viritteletkö uinteja vai annatko vain olla perusuinnin vaapussa?  

Vaappuja virittelen mallista riippuen, jos on kehitteillä uusi malli , niin yritän löytää erilaisia uinteja mitä sillä runkomallilla on mahdollista saada aikaan, tuotannossa oleviin malleihin en kummemmin uintia viritä koska jos joku malli pääsee tuotantoon sen pitää uida hyvin. Toki uinnin suoristaminen kuuluu uimakoulutukseen aina.

 

Saaliit TNT vaapuilla on tähän mennessä olleet ahvenia, säyneitä, haukia, kirjolohia ja kuhia. 

" Suurin kala minun pajan tekeleellä on tällä hetkellä 6 kg hauki,  joka tosin ei ole minun saama. Kyseinen kala otti 5,5cm pitkään Ahvenaiseen! "

 

 Tenon reissu jäänyt mieleen

" Hauskoja kalastusreissuja on todella paljon ja parhaat muistot ovat tulleet hyvällä porukalla retkellä ollessa. Erityisesti usean viikon pohjosen reissuilla tapahtuu aina jotain erityisen mieleenpainuvaa kuten tämän kesän Tenon reissulla karannut lohi (7-8kg) jonka kanssa painiskelin melko pitkään ja juoksin Tenoa noin 70 metriä sen perässä, kala vei taiston katkaisemalla siiman terävään kiveen, mutta ehkä tämä on tähän mennessä mieleenpainuvin muisto kalastuksesta. "

 Mitkä asiat ovat haastavampia vaapun teossa ja mitä vinkkejä
antaisit niille, jotka haluaisivat aloittaa tekemään omia vaappuja?

Vaapunteossa mielestäni haasteellisinta on hyvän uinnin löytäminen , mutta kun kokemusta karttuu niin hyvät uinnit löytyy entistä useampiin vaappuihin. Vaapunteko ei ole niin vaikeaa kuin monet ehkä luulevat, joten suosittelen kokeilemaan,  mutta varoitan : tähän jää koukkuun! :D

Terveisiä lukijoille, olkaa viisaasti vesillä ja jättäkää kaljottelu mielummin kuivalle maalle, tietty toivon kaikille kireitä siimoja!!

Hauenkalastaja Timo Palokas

Haastattelu tehtiin mailitse ja oli hienoa jututtaa suurten kalojen kalastajaa, kiitoksia! 

Timo Palokas, 34 vuotias Savage Gear Team Finland ja Specimen Finland seuraan kuuluva Pietarsaarelainen kalastaja.

 Ensi kosketukset taputeltiin mökkilammella jo edesmenneen vaarin kanssa heti kävelemään oppimisen yhteydessä.

Timo ja 113cm hauki. Uistin Savage Gear Deviator ja väritys Firetiger.


Miten innostuit kalastamaan isoja haukia? 

Nuorempana tuli kalastettua kaikkea mitä nyt vaan siimanpäähän saattoi eksyä. Ainahan se hauki on kiehtonut, mitä enemmän on lajiin tutustunut sitä enemmän se kiinnostaa. Lopullinen niitti kai tuli kun isompien vieheiden trendi rantautui tänne pohjanmaan lakeuksillekkin asti ja saaliiden keskikoko kasvoi sitä myötä huomattavasti.

Kalastussettisi/setit hauen kalastuksessa?

Mukaan lähtevät setit vaihtelevat olosuhteiden ja kalastusmuodon mukaan, olen pyrkinyt vähentämään mukana kannattevaa määrää ja yleensä nykyään mukana kulkee 2 settiä, toinen raskaampi ja toinen kevyempi. Eniten peliaikaa vavoista saa Savage Gearin 8'6 jalkaiset Big Pike ja Custom Predator sarjan järein malli. Kelat vaihtelevat jonkin verran riippuen minkälaisia välityksiä kaipaan, järeän vavan seuraksi haluan järeän kelan joten 6000-sarjan ambassadeurit ja Daiwan Lexa sarjan isoin 400-koko päätyvät yleensä vavan päälle.

Kalastusmuodot?

Aiemmin olin ehdoton viehekalastaja, nykyään arsenaali on laajentunut myös täkykalan käyttöön eri muodoissaan, melkolailla kaikki käy. Mieluisinta on heittokalastus jerkeillä ja isoilla kumeilla.

Kalastatko mieluiten järvellä?

 Mieluiten kalastan sisävesillä, eniten peliaikaa saavat joet. Tänä vuonna on paljon tullut haeskeltua ja testailtua uusia järviä kun jokien virtaukset ovat vieläkin kevättulvien luokkaa.

Suurin hauki ja millä/mitenkä tuli?

Toistaiseksi suurin hauki on 2014 helmikuussa relaxin 23cm shadia purrut 13.9kg

Onko nykyajan kehitykset uistimissa parantaneet hauen kalastusta vai onko vaikeampaa
valita, että käyttäisikö nyt jigiä, vaappua, lusikkaa, spinnerbaittia jne.?

Uistimien kehitys on tuonut paljon valinnan varaa, toki mukana roudattava määrä kasvaa helposti järjettömäksi, mutta koitan nykyään tiivistää käytettävät vieheet reissua edeltävänä päivänä mieluusti kahteen isoon rasiaan. En taida enää omistaa juurikaan vaappuja tai lusikoita. Vanhoja vieheitä olen lahjoittanut ja myynyt pois joille ei itsellä ole käyttöä.

Onko kalastuksesi tai ajatukset kaloista, kalojen käsittelystä yms. muuttunut vuosien aikana, kun olet harrastanut kalastusta?

On, kunnioitus varsinkin haukea kohtaan on kasvanut mitä enemmän tietoa on tullut omaksuttua, kalankäsittely on myöskin parantunut, vaikka siinäkin aina petrattavaa löytyy.
Nykyaikana onneksi tietoa on hyvin saatavilla ja kaikki voivat oppia hyvästä kalankäsittelystä. Vapautusmattoja/punnituspusseja yms vastuullisen kalastuksen apuvälineitä on myös nykyään helpommin saatavilla kun kaiken voi tilata netistä pienemmilläkin paikkakunnilla joissa ei yleensä erikoisliikkeitä ole.

Kertoisitko omia kokemuksia kuinka voi löytää isoja haukia keväällä ja syksyllä, sekä 
vaikuttaako värit mielestäsi pyytävyyteen?

Kevät ja syksyhän on hauenkalastuksessa "helpointa" aikaa, syksyllä isotkin hauet löytyvät yleensä matalammasta tankkaamasta talven varalle, sisävesillä pikkukalat kerääntyvät myös tiiviimpiin parviin veden kylmetessä joten tankkaavat hauet löytyvät yleensä lähistöltä heittomatkan sisältä kunhan syöttikalat löytää ensin. Keväällä taas hauet alkavat kerääntyä kutupaikkojen lähelle ja silloin samaltakin pieneltä alueelta on mahdollista saada useampikin parempi kala, mikä muun aikaa vuodesta on sisävesillä ainakin todella harvinaista.
Värien suhteen en ole itse niin kranttu, jaottelen vieheet lähinnä luomuihin ja ärsykeväreihin, sävyeroja ja kuviointeja en pidä yhtä olennaisena. Pyrin ennemmin kalastamaan tarkemmin vaihtelevilla uitoilla kuin käymään läpi kymmeniä eri värikombinaatiota

Suosikki uistimet/värit?

Savage Gearin freestyler jerkkiä löytyy aina mukana ainakin väreissä särki ja firetiger, Mikko Okkosen custom maalaama pinkki freestyler on myös ollut todella kova! Deviator jerkki firetiger värissä on myös lähellä rajattoman luoton statusta. 40cm real eel motor oil värissä on myös melkolailla aina mukana. Tänä kesänä Savagen Glide Swimmer on myös uinut itsensä ykkösketjuun.

Kuvassa Timo, Mikko Okkosen maalama Savage Gear Freestyler jerkki ja sillä tullut hauki. 

Mitä haluaisit sanoa blogin lukijoille?

 Iso hauki on hieno saalis, mutta myös arvokkain kala vesissämme. Käsitellään saalista kunnioituksella ja vapautetaan isomukset takaisin hyvässä kunnossa.

Jamaelin vaaput

Jamaelin vaaput

Kuluvan kesän aikana on tullut testailtua lukuisia erilaisia vaappuja ja uistimia. Rannalta heittelemällä, ja veneen perässä vetämällä. Jalokaloja en ole onnistunut kuitenkaan huijaamaan edellisten kesien malliin. Reissujen saaliit ovat koostuneet pääosin ahvenista ja hauista. Massatuotanto vaaput ovat toimineet kohtalaisesti antaen välillä oikein hyvinkin saalista. 

Mutta pienien pajojen vaaput ja uistimet ovat antaneet perinteisesti isoimmat saalit. Niin kävi tänäkin kesänä.

Eräänä päivänä postin mukana oli perinteisten laskujen ja mainosten joukossa iloinen yllätys. Oudolta näyttävän paketin sisältä paljastui pari retrohenkistä ysäri tyyliin valmistettua vaappua. Vaappujen mukana oli käsin kirjoitettu saatekirje. ”Jos näillä ei tule mitään, niin vika on silloin kalamiehessä” Päätin lähteä samantien testireissulle lähimälle järvelle. Kokeilin kumpaakin vaappua rannalta heittelemällä, vaappujen uinnit vaikuttivat hyviltä. Vähän oudosti ne uivat, mutta uivat kuitenkin. Seuraavaksi viritin veneen vapatelineeseen kaksi vapaa, ja molempien siimojen päähän kiinnitin testivaaput. Mustan ja sinisen. Musta vaappu oli selvästi pienikokoisempi. Se toi mieleen siian pyyntiin tarkoitetut vaaput. Sininen vaappu oli enemmän perinteisen vanhan kansan taimen vaapun näköinen. Kymmenen minuuttin kuluttua laiturista irtautumisen jälkeen toinen vavoista notkahti kerran. Tärppi oli voimakas. Hyvin on kiini ajattelin, kelasin nopeasti toisen siiman pois tieltä. Kala tuntui rauhoittuneen, kelan räikän äänen hiljentymisestä päätellen. Ajattelin heti, että haukihan se on. Mutta en olisi heti arvannut kalan kokoa. Kala tuli hetken aikaa kevyesti lähemmäs venettä, mutta pintaan se ei suostunut tulemaan. Silloin alkoi jo vähän pelottaa, että mikähän siellä oikein on kiinni. Löysäsin kelan jarrua vähän. Minuutit tuntuivat pitkiltä kalan kanssa taistellessa. Lopulta kala alkoi näyttämään väsymisen merkkejä, ja tuli ensimmäisen kerran pintaan. Muutamia lyhyen syöksyn jälkeen se antautui pitkävartisen haavin etäisyydelle. Kala tuntui yllättävän raskaalta haavissa. Hetken aikaa ajattelin, että nyt meni henkilökohtainen hauki ennätyskin uusiksi. Veneessä huomasin, että hauki oli nielaissut koko vaapun. Joten hauki oli otettava ruokakalaksi. Testi reissu loppui siihen. Myöhemmin rantaan päästyäni punnitsin ja mittasin hauen. Hauen pituus oli 101cm, ja painoa oli kertynyt 6,5kg.

-Harjus-Antero

Puronieriää etsimässä

16.5.2015

Olin suunnitellut melkein vuoden verran, että voisin lähteä kalakaveri P:n kanssa puronieriöitä kalastelemaan ja samasta asiasta olin jutellut Jusam:in kanssa myös.
Retkeen lähdimme kolmistaan , kun olin ottanut ensin selvää yhdeltä kalastustutulta puronieriä paikasta. Kyseinen alue on "salainen", jotenka jääköön sellaiseksi.

Purossa kuulema oli paljon kalaa! 

Yksi puron lähellä asuva ihmetteli meidän taapertamista kyseiselle alueelle, että onko täällä järvi lähelläkin? "Vastasimme, että ei. Tulimme tähän purolle kalastelemaan...".
Mies naurahti ja sanoi, että onko siinä kalaakin ...ei ole ainakaan 10vuoteen kalastanu itse  siitä mitään.

Ihmettelin paikallisen sanomisia, kun itse olin saanut paikasta ihan erilaisen kuvan...että olisi hyvinkin puronieriää.


Puronieriöiden olemassa olo alkaa epäilyttää...

Purolla oli vaikeakulkuista maastoa ja välillä meinasi usko loppua koko touhuun.

Kaloja ei näkynyt tai tärppejä tullut, vaikka mitenkä puron eri kohtia ronkki.

Sitten yhtäkkiä Jusam huutaa, että kala kiinni. 

Ylempänä kalasta kuvat ja täytyy sanoa, että on se puronieriä vaan kaunis kala!

Jusam päästi kalan takaisin ja sen jälkeen havaintoja ei enää tullutkaan.

Jusam veti reissun ainoan kalan. Minä ja kalaveri P vedimme munat pataan tällä kertaa.

Joskus kalantulo on hankalaa ja haavikin unohtuu pelipaikalle(Jamael ei ollut oikein keskittynyt tällä reissulla), mutta silti on kiva harrastaa kalastusta :) 

Todistimme kuitenkin, että on siellä ainakin yksi puronieriä :D  ja saimme kohdekalan , jota tulimme hakemaan...,se tuntui hienolta!

Rapala Vibrax Angry Birds -lippa testissä

Angry Birds -lippauistin. 

Uistin on tuttu ja turvallinen Bluefox Vibrax. Eroaa vain siitä, että lipan lehdet on Angry Birds kuosilla. Olisin toivonut vielä jotain erilaisempaa  esim. perhokoukkua tms. AB -hahmojen lisäksi uistimessa. 

Lippaa kyllä seurasivat pienet ahvenet ja salakat, mutta saaliksi tuli vain yksi ahven ja pieni hauki. Aikaa lippa kyllä sai heittoreissuilla, mutta taisi olla vain väärä aika ja väri, kun testailin...

Koukku on sopivan kokoinen , jos hauki nappaa ja hyvin tuntuu lentävän kevyt lippa paksummallakin siimalla. Suosittelen kuitenkin heittelemään ohuella kuitusiimalla varustetulla UL-setillä tätä uistinta. 

Ihmeen äkkiä alkoi tulemaan ruostepilkkuja runkoon :(

Arvosanaksi lippa saa 3/5. Alhaalla Jamaelin tekemä video uistimesta:

Haastattelu , Jussi Tuohimaa

Haastettelu tehtiin mailitse ja jäi mystisesti mailiini PITKÄKSI aikaan muhimaan, kunnes aloin setvimään blogini tulvivaa sähköpostilaatikkoa. Latailin tekstit ja kuvat äkkiä talteen.
Tässä se on vihdoinkin esillä, pahoittelen viivästystä!
 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)


Jussi Tuohimaa, kolmekymmentä vuotta vanha mies Varkaudesta.

Kuvassa Jussi ja 6 kg hauki pilkkimällä

Ensimmäiset muistot kalastuksesta ja mitenkä hurahdit kunnolla kalastuksen maailmaan?

Ensimmäiset muistot kalastuksesta ajoittuu ala-aste ikään kun kävimme isän kanssa mökillä (lammen rannalla) vetämässä uistinta, saaden haukia.

Teetkö itse pilkkivälineitä tai uistimia?

Itse en valmista kalastus välineitä. Ehkä sit kun elämässä kiireet hellittää ja lapset on jo isompia niin pilkkien teko kiinnostais. Aikaa kuitenkin moinen näpertely vie.

Mikä talvikalastuksessa viehättää eniten?

Talvikalastuksessa viehättää etenkin luonnossa oleminen ja rauhallisuus vastapainona nykyajan menolle. Tietenkin sit sen mahdollisen ison ahvenen piteleminen siiman päässä ;)

Yli kilonen ahven kuvassa

Entä kesäkalastus ja pilkitkö kesällä veneestä tms.?

Kesäkalastukseni on vähäisempää verrattuna talven pilkintään. Kesällä tulee jigattua ahventa ja kuhaa ja välillä vedettyä uistinta kuhien toivossa.

Muistatko ensimmäisen tai ensimmäiset uistimet ja miltä nykyään kalastuspakin/rasioiden sisältö näyttää?Eli mitä pilkkejä tai uistimia nykyään käytät ja käytätkö
vielä samoja joita kalastuksen "alkuhuumassa"/alkuvaiheessa käytit?

Isän ensimmäisen uistimen muistan jolla vedettiin lähes aina haukea mökillä. Se oli kaks osainen oranssi rapala ja heittelyyn oranssi mepsin lippa. Nykyisin käytän kesällä lähes aina heittelyyn jigejä ja uisteluun jotain tunnettuja kuha pelejä. Talvi pilkinnässä ongin yleensä sekapilkeillä. Kuitenkin pääpainona tasuria käytän. Alkukaudesta lähes aina tasuria ja sit kevättä kohti morria tasurin kanssa ja pieniä karvapyrstötasuria.

Ottivieheet/pilkit?

Ottivieheistä talvella käytän tasureissa luonnon värejä ilman värikoukkuja. Sillin 8.1 värissä muikku on toiminu jo kolmen +1kg affenen kohdalla. Sit suurin volsumorri värissä oranssi pohja mustilla hile täplillä ja pien papukaija värissä oleva morri. Jigejä vois ottaa kokeiluun ens talvelle.


Onko lempiväritystä uistimissa ja miksi?

Uistimien puolella en ole huomannu erityistä merkitystä väritysten kohdalla, ehkä kuhalle vakio väri itellä lapinkulta ja siniset. Jigit sit luonnonkalan värisiä.

Paras kalastusmuisto?

Paras kalastus muisto ehkä sattui omilta kalavesiltä reilut 100km etelään päin. Lähdin yhden kovan tasuri ukon mukaan hänen onkivesilleen olikohan kolmisen vuotta sit. Reilun tunnin onkimisen jälkeen mulla oli kaks yli kilon affenta ylhäällä. En ollu aikasemmin edes nähny kilosta ahventa luonnossa. Olo oli hieman epätodellinen.

Toinen ikimuistoinen retki sattui pienelle lammelle, josta sain vajaan puolen tunnin väännön jälkeen kuuden kilon hauen mormuskalla metrin vedestä.

Suurimmat kalat?

Suurin kala on just toi mormuskalla saatu kuuden kilon sirkkelileuka. Isoja ahvenia on tullut vain talvella kohdalleni. Isoin tällä hetkellä 1148g.
Kesällä uistimella vajaa nelosen kuha ja kolmosen järvilohi raksilla.

Tykkäätkö kalastaa isoilla järvillä mielummin vai metsälammilla?

Tykkään kalastaa sekä suurilla järvillä että pienillä lammilla. Tavoitteeni onkin tuleville vuosille saada talviongella yli kilon ahven lammesta. Kun täällä Savossa ainakin noita lampia löytyy pilvin pimein.

Mitä haluaisit sanoa blogin lukijoille?

Blogin lukijoille toivottelen antoisia ja rentoja kalastus retkiä ainutlaatuisen harrastuksen parissa.

Karhuhavainto

16.7.2015 

Juttelimme karhuista tuona päivänä anoppilassa ja sattumalta iltapäivällä tuli puhelinsoitto anopilleni.
Oli lähiasukas nähnyt karhun metsässä,  kun oli ulkoiluttanut koiraa.

Tuon havainnon jälkeen lähdin kihlattuni kanssa autolla paikkaan, missä oli havainto nähty. Jännitystä oli ilmassa ja lähestyimme aluetta, jossa luultavasti kyseinen karhu oli nähty. Hieman tuuli karhun suuntaan ja karhu haistoi meidät, lähti jolkottaan poispäin ja kuulimme karhun askelien töminää. Se oli hieno hetki, onneksi ei juossut meitä kohti :D

Mahdollinen karhun jälki puussa, kyseinen jälki oli n. 80cm korkeudessa puussa ja muita samankaltaisia löytyi. Tuoreilta näyttivät.

Toisessa suunnassa parkkeerasimme automme ja olimme hetken ulkona. Kuului jännää muminaa/korinaa. Olisiko karhu jutellut itsekseen?

Seuraavana päivänä lähdimme tarkastelemaan jälkiä enemmän kyseiseen paikkaan, kun Riistahoidon miehet olivat todenneet karhun lähteneen. Karhu oli hieman raapaissut lähialueen puita ja kantoa. Etsinyt toukkia tms. syötäväksi?

Kuvat otin älykännykkällä. Suhteellisen hyvälaatuiset otokset sain. 

Harjus-Anteron karhuhavainto

Nyt pääsemme nauttimaan runoudesta. Tämä runo syntyi, kun Harjus-Antero näki karhun.

Karhuhavainto

Mies seisoo laiturilla onkivapa kädessään. Rannalla on hiljaista, vain linnut luovat tunnelmaa. Lähestyvän veneen ääni rantaa kohden voimistuu. Pieni vene aallokossa varovasti rantautuu.

Kala pieni syötin nappaa,

Nopeasti irtoaa.

Mies ei kehtaa kiroilla,

voi Ahti antaa isomman.

Auton ääni tielle häipyy,

Jättää taakseen sataman.

Vaaran päältä järven rantaan

karhu laskeutuu.

Hetken verran vielä miettii,

kylmään veteen pulahtaa.

Järven selän kapean uimalla ylittää.

Vastarannan kohdatessaan

pysähtyy se lepäämään.

Hetken päästä eteenpäin

on valmis siirtymään.

Onkimieskin vavan pakkaa,

raskaan repun selkään nakkaa.

Vielä kerran katsoo taakseen

metsän reunaan hiljaiseen

-Harjus-Antero

Saalispostia

Mörkö pärähti mun veistämällä vaapulla!

Olin Kuusamon retkellä, kun sain mailitse saalispostia.

Jopas piristi päivääni, kun näin kuvan. Ei näköjään ole tullut turhaan veisteltyä vaappuja, kun saalistakin pukkaa ja vieläpä hyvän kokoista.

Meikäläisen tekemän vaapun(Vuoden 2013 Roine -vaappu) olin lähettänyt testiin uudemman pienen yksikoukkuisen vaapun kanssa kiusaamaan Pohjoisen kalavesistöjen kaloja. 

Möröllä oli pituutta 101 cm ja painoa 6,5 kg. 

Kalan saaja on Harjus Antero, kiitoksia kuvasta ja saalistiedoista!

Vaappu oli sininen , jossa punaisia pisteitä. Vaapusta kuva meikäläisen arkistosta ja vaappu on tuo alin kuvassa :

Kauden eka kuha

12.7.2015 Kangasala, Roine





















Tulihan se 2015 vuoden veneeseen asti tullut eka kuhakin.
Virallisesti ensimmäisen kuhan sössäsin , josta viimeksi kirjoitinkin tänne.
Nyt tokalla reissulla pidin veneessä haavia mukana ja onnistuin saamaan syöntikalan tuliaiseksi emännälle :)

Olin lähtenyt meidän kääpiöpinserin kanssa uistelemaan, hyvin viihtyi vaikka hieman välillä aallot keinuttivat venettä. Tarkkana seuraili kalastusta ja saarien lintuja.
Saaresta pois päin lähdimme vetämään uistimia ja tein kännöksen takaisin, sitten alkoi vapa heilumaan. Siellä rimpuili 46cm pitkä kuha ja painoa oli kertynyt vain 905g.






















Vaappuna toimi se tuttu ja turvallinen 8cm Jesse värillä 8.
On se jännä, kun tuo toimii ja hologrammi versiot Jesse -vaapusta ei ole vielä kiinnostanu kuhia ollenkaan. Toisaalta kuhia ei ole pahemmin ollut pelipaikoilla, kylmemmän veden takia ja sen takia  ollut melkein sama mitä vaappua uittaa. Jonain reissuna kokeillu 30 eri puukalaa tuloksetta, vaikka kunnon ottikoneita olleet niistä moni. Vanha sanonta pitää paikkaansa: " Saalista ei oteta, vaan se saadaan... ".

Tässä uistelusta video:

Kuhan karkuutus

Viime vuonna heinäkuun aikana nousi kivasti kuhia, mutta tänä vuonna on ollut heikkoa Roineella(Kangasala).On ollut sen verran viileää, että ei ole kuha noussut alueelle jossa kalastelen. Haapaniemen alueella kalastelen ja siellä vedensyvyys on about 3-12m ja kärjessä on enemmänkin syvyyttä.  Yleensä vedän vaappuja siinä 3-7 m alueella.

Eka havainto tänä vuonna kuhasta tuli, kun uistelin vaapuilla ja siiman päässä oli viime vuoden hitiksi osottautunut Jessen 8cm vaappu ja vaapun väri oli 8 värikartastosta. Alhaalla olevan värikartan lähde on:  http://www.pelimiespalokka.com/kuvat/vaaput/varikartta/jesse8varit.jpg

Valitettavasti kuha oli tarttunut huonosti ja tyhmänä yritin ottaa kalaa ilman haavia siimasta ja perukkeesta nostaen, mutta kala rimpuili ja pääsi irti veneen vieressä.
Toisaatalta hyvä näin, olisin ehkä sen saattanut vapauttaa muutenkin...
Kuvaa ei tullut kalasta kuin videon "screenshotista".
Alhaalla kuva meikäläisen ekasta kuhahavainnosta tältä vuodelta:

Koko videonpätkän ( 29s. ) voi katsella täältä , jos kiinnostaa:

Tämä oli vasta eka kerta , kun karkuutin kuhan nolosti ja kaikesta oppii, eikö vain ;)
Viime vuonna monet kuhat oli heikosti kiinni ja monesti vielä yhdestä koukun väkäsestä, ilman haavia nekin olisivat päässeet takaisin ahdin valtakuntaan...nyt käytän joka kerta sitä haavia!

Jamael lähtee testaileen

Blogissa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään, mutta se ei silti tarkoita etteikö juttuja olisi tulossa blogiin.
On vain tapahtunut kaikenlaista muutamien kuukausien aikana ja niistä en jaksa tänne sepustella...mutta nyt taas puhkutaan virtaa täynnä eteenpäin ja testaillaan erilaisia uistimia yms. avovesikauden aikana.

Pikkuhiljaa ne vanhemmatkin saaliit pilkkikaudelta lähtien tähän päivään saakka pääsevät tänne internettiin esille, kun jaksan kirjootella ja laitella kuvia.

Viikon verran erämökillä, jossa testailen erilaisia uistimia. Valitettavasti joudun valikoimaan tietynmäärän uistimia pakeistani, sillä en saa millään kaikkia mahtumaan mukaan.

 22.6. Aikaisin aamulla lähden vanhempieni kanssa Varkaudesta kohti Kuusamon erämökkiä. Saadaan olla luonnonrauhassa lähellä venäjän rajaa ja nauttia kalastuksesta jne. :)
Siellä testailen uusia ostoksia ja aikalailla kaikkia blogia varten lähetettyjä uistimia näiltä vuosilta, kun olen tehnyt tätä blogia.



Alla ihan uusimpia ostoksia: 

Karikko ja Jesse

Nyt esitellään pari uutuus vaappua , jotka ovat tulleet hemmottelemaan kalojen ja kalamiesten/naisten makunystyröitä tulevalle kaudelle . Molemmat ovat tunnettujen pajojen tekeleitä. 

Karikko Räminä 12cm

Kuvan lähde: ( http://suomenuistin.fi/_thumbs/wManage/images/products/800x600_360164_RK12-16.jpg )

Karikko -vaapun tuntee varmasti kaikki kalastajat ja etenkin vetouistelijat. Nyt mallistoon on tullut räminäkuulalla varustettu malli, jossa on hieno suomukuvio tai helmiäispinnoite. Etenkin isojen haukien ja kuhien pään menoksi räminä vaappu kulkee 2,5-3,5 metrin syvyydessä. 

Ajattelisin, että toimisi hyvänä täsmäaseena välivesien ronkkimiseen ;) 

Vaappua voi ostaa esim. suoraan Suomenuistimen -verkkokaupasta hintaan 13e/kpl + postikulut.

Jesse Flash 8cm ja 11cm

Kuvan lähde: ( http://www.korkiakoskenuistin.fi/11/flash3.jpg )

Jotkut ehkä muistaa vanhemmalla satulalevyllä kulkeneen Jesse -vaapun , jossa oli hologrammi runko. Se oli hitti, etenkin oranssilla värillä. Muistan monen pohjanmaalaisen kehuneen sitä ,kun vielä asuin Virroilla nuorena ja ihastelin Veljekset Keskisen kalastusosastoa.

Tässä kuva siitä hologrammi mallista:

Kuvan lähde: ( http://kalastus.com/keskustelu/messages/25/230408.jpg )

Tuota hologrammi mallia ei ole ollut pitkään aikaan myynnissä , mutta nyt onneksi jotain samankaltaista on tullut saataville: Jesse Flash! 

Tämä on vielä hienompi kuin se edellinen hologrammi rungolla varustettu malli!

Tässä on komiat 3D-silmät ja värimaailmakin ihan kattava: löytyy luomua ja ärsyä kahdeksasta eri vaihtoehdosta. Rungossa liikkuvat kuulat , kuten Jessessä on totuttu. 

Mallia on saatavissa kahdessa eri koossa: 8cm ja 11cm ja uintisyvyys max. 2,5m

Hong Kong -verkkokaupassa näytti olevan hintaa  vaapulla 12,50 € + postikulut