Niemistö ja Hi-Lo

Postissa oli tullut testiin Niemistö -vaappu, Mini-N sarjalainen jolla pituutta 5,5cm.

Niemistö -vaapun kotisivut löytyvät täältä: http://www.anvianet.fi/niemisto/

Ajatuksena oli kokeilla heti vaappua, kunhan vain pääsee vesille. Perjantaina mentiin maalle ja seuraavana päivänä meninkin heti aamusta vesille.

31.8. Aamu-uistelua 

Jonkun aikaa uistelin ja tärppi tuli vaappuun uistellessa, vapa vääntyi ja pian oikeni takaisin normaaliksi. Harmittaa joskus, kun kala ei pure kunnolla tai osuu ohi tms.  "Helvetin tuli"  väri kuitenkin osotti heti sen, että sillä voisi saada kalaa Roineelta. 

Lähdin kahveelle ja sen jälkeen olisi pitänyt lähteä Tampereelle,  mutta lähdettiinkin Kaivannon suuntaan katsomaan Miina Äkkijyrkän taidenäyttelyä kihlatun ja anopin kanssa. Monen moista taidetyötä oli lehmistä, mutta jotenkin olisin luullut, että Miinan metallisia peltilehmiä olisi ollut näyttelyssä enemmän. Nyt niitä oli vain muutama nähtävissä.
 Tykkäsin siitä, että oli alkuajan maalauksia myös esillä, eikä vain uudempia tekeleitä.

" Minä ja peltinenlehmä "

Näyttelyn jälkeen kihlattu vei mut autolla tutun kalamiehen vesille, kun sain luvan lainata venettä. Lahnajärvellä olen käynyt joskus aikasemmin, mutta väärään aikaan ja nyt ajattelin mennä syöntiaikaan. Aika hyvin arvelin kalojen ottiajan, koska Niemistö -vaappuun otti hauki heti ensi minuuteilla ja sain hienosti pirteen hauen veneeseen nostettua haavilla. Päästin kuvauksen jälkeen takaisin kasvamaan isommaksi ja pyysin tarttumaan joskus toisen kerran isompana vieheeseenni ;)

"Hauki Niemistö Mini-N -vaapulla tummasta vedestä "



Noin puolen tunnin kuluttua siimassa tuntui vahva tärppi ja rupesin kelaileen rauhallisesti vaappua. Siiman päässä tuintui olevan iso, koska tuintui "uppotukilta". Harmikseni tuo hauki pääsi irti.... Täytyy vielä joskus palata takaisin ja kokeilemaan, jos sama hauki jäisi paremmin kiinni :D

Noiden tapahtumien jälkeen oli hiljaista. Tiedämpä hieman paremmin, että milloinka tuossa järvessä ottaa hauki. Tuolloin hauki  tuntui purevan kuuden jälkeen illalla hyvin.

Lähetin saaliskuvaa vaapun valmistajalle ja kuva päätyi sivuille, se on nähtävissä täällä(haukikuva, missä on tuo minun sininen haavi) :
http://www.anvianet.fi/niemisto/saaliskuvia.html


1.9.

Olin nukkunut ja ajatellut sitä ison kalan menettämistä. Huomasin, että ulkona sateli vettä ja tuumailin , että nyt on oikea hetki siivota uistinpakkeja. Sen verran oli taas tullu roskia ja likaa pakkiin yms.
Uistimia järjestellesäni puhelimeni soi ja siellä soitteli juuri tuo tuttu kalamies, jonka venettä olin lainaillut. Sovittiin, että lähetään pienelle metsäjärvelle kalaan.
Onneksi järvi oli suhteellisen lähellä.  Tuo  nelijärvi oli yhtä tumma kuin eilinenkin kalastelupaikka, mutta ei ottanut vastaan minun pakista löytyviä uistimia/värejä. Tuttu vain sai haukia. Monia tärppejä ja kolme haukea veneeseen asti. Ja ainoastaan tuo sinertävä Abu Hi-Lo narrasi haukia lumpeiden seasta. Oli aika jännä katella sivusta, kun hauet pompahteli. Otimme vain kaksi haukea mukaamme. Tuttu sanoi, että aina toiminut tuossa järvessä vain ottipelinä tuo Hi-lo puukala. Mistähän sekin johtuu? Manaili, että sama vaappu ei ole hänellä taas toiminut Roineen vesillä. Onkohan nämä jotain henkimaailman juttuja vai mitä lie? :D Vai osaako ne kalat olla vain niin hankalia joskus. Olen kyllä huomannut vuosien aikana, että tosiaan joskus toimii ainoastaan joku uistin vain jonakin päivänä...hassu oli taas todistaa tätä samaa ilmiötä.
Päätin sitten tilata Honkkarista samanlaisen Abun jointedin ja perus hi-lon pakkiini kuin tuolla tutullani . Jospa minäkin vaikka saisin sitten siitä järvestä kalaa ja muutenkin mukava testata tuota kuuluisaa palikkaa. Joskus ollut joku kopio tuosta, mutta sillä en ainakaan saanut koskaan mitään.

Tuo päivä oli hieno , koska sain viettää aikaa samankaltaisen "kalastushullun" kanssa ja vaihdella ajatuksia kalastuksesta jne. Vettä satoi välillä kaatamalla, mutta se ei menoa haitannut.

" Hi-lolla saadut hauet, jotka otimme mukaan"

Anoppini sai hauet syötäväksi ja minä lähdin kohti kämppää valmistautumaan aamulla alkavaan työpäivään.

Lopuksi kuvia Abun klassikko uistimesta, elikkä Hi-Lo:sta:

Uistimia eteenpäin

Olen antanut elämäni aikana uistimia eteenpäin ilmaiseksi , vaihtanut tai myynyt erilaisten ihmisten ja harrastajien kanssa. Mielestäni on mukava tehdä joku iloiseksi ja antaa itselle tarpeetonta tavaraa eteenpäin. "Jonkun roska voi olla toiselle aarre..."

Kalasaalis.com -sivustolle pistin eilen kaksi pientä Opm vaappua ja alle tunnin aikana molemmille vaapuille löytyi uusi koti. Nuoremmat kalastajat ovat yleensä kiinnostuneita erilaisista, sekä vanhoista uistimista ja halusin kannustaa etenkin nuoria kalastajia harrastuksessaan. Sen takia annoin molemmat vaaput(1kpl/kalastaja)kahdelle eri nuorelle kalastajalle.

Itselleni nuo vaaput olivat ylimääräisiä ja en ollut niitä kerennyt testaamaan. Sain ne joskus yhden vaappusatsin mukana ja olin vaihtanut niihin uudet koukut, sekä uistinrenkaat.

Tässäpä kuva niistä kahdesta eteenpäin annetusta vaapusta:

V-loppu , 23.-25.8.2013

23.8.

Kihlatun kanssa lähdin paistelemaan makkaraa saareen ja saaresta käsin hieman heittelin erilaisilla uistimilla, mutta havaintoja kaloista ei tullut. Saaressa oli silti kiva oleskella ja nauttia luonnosta.

Saarihan oli tuttu ja turvallinen Linnunsaari, jossa on kolme eri grillauspaikkaa ja tilaa hyvin yöpyä vaikkapa teltoilla.

Illemmalla vielä lähdin uistelemaan ja heittelemään, mutta saalista ei vaan tullut. Muutamia kuvia sain otettua kännykälläni muistoksi nätistä taivaasta.
Tässä pari niistä esille:

" British Seagull ja Roine "

24.8. " Partahaukea ja onnistumista"

Lähdin vastarannalle kauemmaksi kalaan, matkalla uistelin jonkun aikaa painouistimen kera ja testailin Vuoksiviikseä(Fishwhisker) . Vuoksiviiksi on Tmi Laikon kehittämä tuplavetolukko vetouisteluun, sitä on helppo käyttää ja sillä saa vedettyä kahta vaappua samaan aikaan tai painouistinta ja vaappua samassa siimassa. En ole kerennyt kuin pari kertaa kokeilemaan uistelussa, mutta vaikuttaa hyvältä ja kestävältä.

"Veka painouistin ja Merimetso vaappu Vuoksiviiksessä"


En sitten tiedä onko Veka ja Laikon Vuoksitorbedo sama painouistin? Ainakin näyttää samalta yms.
Tmi Laikon kotisivut: http://www.laiko.fi/index.php

Viiksen kokeilun jälkeen lopetin uistelun hetkeksi ja kaasutin kohti uusia kaislikkoja, sekä kivikkoisia kohtia. Niitä alueita ronkin eri pintauistimilla, mutta turhaan. Ketään ei ollut kotona tai kaloja ei kiinnostanut...

" Rapala ja tyypillinen partahauki... "












Ruohikkouistimiakin tuli viskottua ruohikkojen eteen ja suoraan ruohikkoon....siltikään ei tärpin tärppiä.
Silloin päätin lähteä pois vesiltä ja viemään anopin kanssa koiria lenkille.

Lenkkeilyn ja ruokapaussin jälkeen lähdin taas vesille uittamaan vaaputtimia. Klo 13.36 sininen Sepen Tuuri taimen vaappu näytti kyntensä taas toisen kerran ja toi hauen pulikan mukanaan. Hauen laskin takaisin veteen kasvamaan. Kiva oli saada tärppi ,kun uistelin kyseistä vaappua potkurivirrassa Hokki -vavalla. Papaltani perin tuollaisen vanhanliiton vavan.
Sillä on mukava uistella ja kiva väsyttää kalaa kiskomalla suoraan siimasta.

" Ottivaappu ja Hokki -vapa "












Lopetin moottorilla uistelun ja siirryin perinteiseen soutu-uisteluun. Vaihdoin puukalat lusikka uistimiin ja aloin soutaa kohti kivikkoista karia.














Karin edestä sainkin kuvassa olevan tumpin( C&R) isolla lusikalla, jonka joskus 1-2 vuotta sitten hommasin Puukkomatilta(lusikka-aihio). Pelkkä lusikan väri ja toisella puolella oleva sininen hologrammi teippi näytti maistuvan aurinkoisella kelillä, hauki olisi saanut vain olla kookkaampi ;)

Sitten jossain vaiheessa, kun ronkin ranta-aluetta niin ahven päätti maistaa Karhun lusikkaa.
Tämänkin kalan päästin takaisin vapauteen...

Yölläkin kävin päristelemässä ja vetämässä vaappua kuhan toivossa, mutta sain mennä takaisin nukkumaan ilman kuhaa tai tärppiä. Kokemus tuokin...vesi oli lämmintä, mutta ilma alkoi olla jo hieman liian vilposta minun makuuni. Tämä kerta jää mahdollisesti minun viimeiseksi yökalastukseksi tälle kaudelle.

Kuva yökalastuksesta, kuu vain valona. Onneksi oli mukana kuitenkin anopilta lainaama otsalamppu, että sain vaihdettua vaappuja ja näin jotenkin hiipparoida takaisin rantaan.














25.8.

Pidin tänä päivänä lepopäivän kalastuksesta. Joskus kannattaa puuhailla jotain muutakin, että taas jaksaa touhuta rakkaan harrastuksen parissa. Perämoottorin potkurin väliin meni jonkun uistelijan siimanjätökset ja joudun nyt tilaan pari osaa Briteistä, että saan taas kuntoon. Potkuri kun ampu kiinnityskohtaa päin. Uus jousi, prikka ja sokka. Sitten luulisin taas potkurin rupeavan pyörimään, onneksi sentään moottori pörisee ja käynnistyy! :D

" Veneilin kihlatun pikkuveljen ja koirien kanssa hyvillä fiiliksillä, kunnes prutkun meno toppasi... "

Järvi on kalamiehen toinen koti

Tänään tuli postissa Kangasalan Sanomat 22.8.,  jossa oli juttu meikäläisestä. Tiina Kuvaja teki jutun ja mielestäni siitä tuli tosi hyvä!

Tässä linkki Tiinan sivuille: http://www.kuvajatiina.fi/info.htm

Yritin skannailla epätoivoisesti artikkelia blogiin luettavaksi. Toivottavasti saatte selvää skannauksista ja pystyisitte niistä jotenkin lukemaan kuvaa suurentamalla.

16.8-18.8.2013

16. 8.

Kävin  uistelemassa, mutta en saanut mitään saalista uistelemalla, enkä myöhemmin illalla heittelemälläkään. Aina ei voi saada saalista, mutta kihlatun kanssa oli kiva käydä veneilemässä.

17.8. 

Yhtä hiljaista oli uistelu tälläkin kertaa, mutta saaresta käsin pienellä jigillä heittäen sain tulosta. Ahven nappasi kiinni, mutta onnistui pääsemään karkuun. 

Tämmönen jigi oli ottipelinä

18.8. Kalaa tuli vihdoinkin! 

Aamupäivän-uistelussa tärähti ahven omaan vaappuun, jonka olin tehnyt vuonna 2012. Oli tyytyväinen fiilis !

Samaa vaappua kävi näykkäsemässä myöhemmin pienempi hauki, mutta ei jäänyt kiinni ja heti sen jälkeen täräytti toisessa siimassa olleeseen Ottiviehe -vaappuun. Harmikseni en saanut siitä kuvaa, koska olin jättänyt kännykkäni lataukseen. Ahvenestakin otin vasta sisällä kuvaa ottivaappun kanssa.

" Ahven ja Roine -vaappu tiikerin väreissä "

Lähdin  vielä myöhemmin hitusen neljän jälkeen uudestaan uistelemaan ja se kannatti, sillä klo 16.33 hauki puras tanakasti Sepen Tuurin vaappuun, taimen malli ja sinertävä väritys. Hauki tuli Linnun ja Luotosaaren välistä. 

Eipä ollut huonompi v-loppu ;)

Palkintoa logosta

Laitelalle lähti tänään pahvinen kuori sisältäen 2kpl Roine morria ja 2kpl vaappua. 
Ne ei kuitenkaan olleet ne vaaput jotka olin ajatellut lähettää, mutta nuo silti lähti menemään näin lohdutukseksi.
Myöhemmin lähtee sitten vielä ne viralliset palkintovaaput. Lakkauksessa ollut itsellä ongelmaa ilmankosteuden takia. Tiedä sitten millon valmistuvat. Pitäis olla joku lakkaushuone, mutta kun ei ole niin ei ole. Pintalakkaukset enää puuttuu vaapuista ja uintiläppä. Omat muutkin vaaput jääneet samalle tasolle samasta syystä johtuen.

Pinkahtahva vaappu lähti, vaikka alunperin piti mennä muualle... mutta nopeat syövät hitaat !
Onneksi vaappu kelpasi, vaikka ei olekkaan  priimaa.

Kuvaa lähetetyistä uistimista:

Uistelua

Vetouistelua tullut harrastettua etupäässä nyt, kun tuo prutkuki nyt on, mutta  soutu-uistelu hieman jäänyt sen varjoon, sekä sähköperämoottorikin ollut mökillä käyttämättönä jonkun aikaa.
 Heittelly olen kanssa lusikoita ja lippaa välillä, mutta ei oikein ole tulosta syntynyt.


27.7.

Rannalta löytyi Rapalan jointed -vaappu siimasotkun kera. Kyllähän tuommoinen löytö vallanmainiosti kelpas meikäläiselle, piristi kummasti väsynyttä mieltä.  On siinä vaan ärhäkkä uinti...

















Klo 11:21 sain Karikon sinertävällä 11cm vaapulla ahvenen, oli kaikki kolme koukkua kiinni. Olipa ainakin kunnolla tarrautunut kiinni. Pakoon ei päässyt, vaikka varmaan olisi halunnutkin.

" 32cm oli ahvenella pituutta ja painoa 250g. "

" Reissun ainoa kala "
















29.7.

Syvemmältä ei löytynyt kalaa uistellen ja koitin kokeilla matalammasta. Sieltähän se isku tuli, mutta jäi tärpiksi. Sen jälkeen tärähti vavassa taas ja sama vaappu oli siimassa kiinni kuin äskenki. Nyt sain kalan sentään veneeseen asti. Ei ollut mittakala, mutta kivaa oli  kuitenkin kuha saada
Nilsun 8cm invicible papukaija jaksaa yllättää aina välillä ja pelastaa reissuja silloin kun ei meinaa tulla kalaa.  Papukaija väristä on tullut yksi luottoväri.

"Kuvauksen jälkeen päästin takaisin kasvamaan "

"Alamittaiset täytyy aina päästää takaisin ja muista kohdella kaloja nätisti "












Oli hieman verta valunut kuhalla kamppailusta, kun oli koukku pahasti kiinni. Siitä huolimatta lähti melkein kuin ohjus jatkamaan matkaansa, kun laitoin kalan veteen. Pidin hetken aikaa kalaa perästä kiinni ja kala oli valmis lähtemään. Se on aina kiva nähdä, kun kala lähtee omille teilleen... se on jotenkin hieno hetki.

 " Joidenkin reissujen jälkeen täytyy vain tyytyä kaupasta saatavaan kalaan. Tällä kertaa maistui leivänpäällä makrillifileet tomaattikastikkeessa "










2.8.

Lähdin myöhään uistelemaan ja se kannatti. Olin ostanut uuden 11cm Karikko vaapun , missä fluorinkeltasta selässä ja siihen se kuha napsahti. Taas kerran alamittainen kuha, mutta antaa silti toivoa yökalastuksesta.
Nyt päästin taianomaisessa taivaan värityksen alla kuhan vapauteen ja toivoin sen vievän terveisiä vanhemmilleen, että tulisivat tervehtimään minun uistimia.

4.8.

Tutustuin tutun pariskunnan lapseen kalastuksen tiimoilta ja lähdin sitten uistelemaan hänen kanssaan. Melkonen tuuli yhtäkkiä valtasi selän ja jouduimme poistumaan matalikkoon, mistä olin saanut nilsullakin sen alamittaisen kuhan. Heiteltiin virvelillä veneestä käsin jonkun aikaa ja saatiin yhet ahvenet per mieheen.

Uusi kalatuttavani sai ahvenen Kuusamon Uistimen -  lipalla (Erä vuosiviehe 2012).
Alhaalla kyseinen lippa Erä vuosiviehe 2011 kera.

 " Nuorelle kalamiehelle tuli lisää intoa kalastukseen, kun sai ahvenen virvelillä "













Ja sitten minäkin sain ahvenen lipalla, lippa oli Bluefoxin vanhempi tekele. 

" Niskasta kiinni "













Lippaan olin vaihtanut pienemmän 3-haarakoukun, kun monesti noissa kolmosen lipoissa on melkosen iso koukku ja hitusen liian iso ehkä perinteisen kokoluokan ahvenen metsästykseen.

Saipa tuttavaperheen kissa pari ahventa. 


11.8.

Yöllä oli tullut käytyä narraamassa kuhaa tuloksetta ja päätin mennä kalaan  päivällä uudestaan. Ihmeellisen alussa kuha tarttui Hokki kelassa olleeseen Rainen tekeleeseen. Oli kiva vetää käsin siimaa ja väsytellä kalaa, aivan eri tuntuistam  kun vain kelata siimaa hyrräkela settiin.

Sormen päässä kalan tulo tuntui kuin olisi puu jäänyt uistimeen kiinni tms.

" RJN Vaappu, kiemuralla saatu 1.10 kg kuha. Pituutta kalalla oli 47cm "

" Kuha ja meikäisen nykyinen mittauslaite"

 Nils Master - mittatarra  tuli juhlavaapun mukana, kun kävin Honkkarissa ostoksilla. Olihan se pakko hommata numeroitu vaappu ja hieno mittatarra ;) 
En laittanut mittatarraa pysyvästi veneeseen kiinni, vaan tuumasin tehdä tämmösen kannettavan mittauslevyn.














Puolisen tuntia uistelin kuhan väsytyksen jälkeen ja taas tuli kala samalla Rainen tekeleellä potkurivirrasta. Sain taas kelata käsin siimaa. Ahven tuli ja sain sen nostettua veneen pohjalle näppärästi.

" Kiemurasta tuli ottipeli "

















Tätä reissua aikasemmin olin vain kerran kokeillut Rainen vaappua, mutta nyt toisella kertaa näytti kyntensä ja saalisti hyvin!

Näiden kalojen jälkeen ei tullut mitään saalista, vaikka perässä uitti mitä vaappua tahansa. Siiman päässä oli esim. Rapaloita, Sepen  Tuuria, Hurusta, Karikkoa, omia vaappuja(Roine) ja Turus-ukkoa.

10.elokuuta oli muuten siitä harmillinen päivä, että menetin ison hauen mukana Onkimattoman vaapun, jonka sain ottivärihässäkästä. Oli meikäläisen väriehdotus sen verran hyvä, että piti oikein siimakin mennä katkaiseen... Onneks samanlainen vaappu on nyt tilauksessa taitelijalta. :)

Seagullin kanssa räpeltämistä

Tulipa vaihdettua yhessä vaiheessa toisen kerran öljyt British Seagull -perämoottoriin ja puhdistettua paremmin viimeiset jämät vanhasta öljystä. Viimeksi kun en aivan saanut kokonaan jokaista vanhaa töhnätippaa pois.
Nyt sain paremmin valutettua öljyt perästä pois tälläkertaa. Eipä ollu nyt öljy sellaista töhnämöhnää kun oli ekan vaihdon yhteydessä :D

Ja tutkailin vielä "liukulaakeria", että onko se ihan ok vai onko se viottunut...ainakin omaan silmään vaikuttaa tehtaassa tehdyltä tuo lovetus  yläpuolella ja laakerissa  yms.
Kuva tässä siitä:

 Saa laittaa kommenttia, jos tietää asiasta...olis kiva kuulla jonkun asiasta tietävän suusta, että onko Century mallissa ollut  alunperin  näin liukulaakeri vai ei? Tämä yksilö saattais olla sieltä loppupäästä tuotantoa.








Bensakorkkiin kun ei mistään autotarvikepaikasta tai vastaavasta löytynyt tiivistemateriaalia olisi voinut työstää, niin löysin työkokeilupaikastani nitriilikumia jätepalakopasta. Nitriili on siitä hyvää materiaalia, koska kestää bensaa hyvin. Paksuudeltaan 1.5 mm kumia on helppo työstää, menee saksillaki kuin veitsi voihin.
Tiiviste ei maksa paljoa, kun jaksaa nähdä vaivaa ja tehdä sellaisen itse. Eipä tarvinnut tälläkään kertaa alkuperäistätiivistettä tilata ulkomailta. Alkuperäinen oli tehty jonkilaisesta korkkimateriaalista ja ajan saatossa alkaa murentua enemmän ja enemmän. Muruset bensatankissa ei ole kiva juttu!

Tiivisteen teko bensakorkkiin:

1. Aseta vanha tiiviste materiaalin päälle ja piirrä siitä ääriviivat

2. Leikkaa ääriviivojen mukaan

3. Nyt sinulla pitäisi olla samankaltainen tiiviste kuin vanha. Kannattaa sovittaa tiivistettä ja viimeistellä leikkuujälkeä , jos tarvetta.

4. Jos tiivisteen leikkaaminen onnistui, niin kuin piti, niin bensakorkin pitäisi olla nyt toimiva ja tiivis. 




Näin ainakin itse sain tiiviin tiivisteen tehtyä helposti bensakorkkiini. 








Ja loppuun pari kuvaa perämoottorilla hurjastelusta, kun ei täysinäisestä tankistakaan enää loisku bensaa kunnon tiivisteellä.  Eipä siitä pahemmin valunut aikasemminkaan, mutta nyt ei valu sitäkään vähää. 

 " YARRR! Roineella liikkuu hurja merirosvo "

HUOM. Vain rekvisiittaa, ei oikeasti rosmoilua!  

 " Kunnon vatkausta ja pärinää "