Translate

maanantai 17. elokuuta 2015

Hauenkalastaja Timo Palokas

Haastattelu tehtiin mailitse ja oli hienoa jututtaa suurten kalojen kalastajaa, kiitoksia! 

Timo Palokas, 34 vuotias Savage Gear Team Finland ja Specimen Finland seuraan kuuluva Pietarsaarelainen kalastaja.

 Ensi kosketukset taputeltiin mökkilammella jo edesmenneen vaarin kanssa heti kävelemään oppimisen yhteydessä.
























Timo ja 113cm hauki. Uistin Savage Gear Deviator ja väritys Firetiger.


Miten innostuit kalastamaan isoja haukia? 

Nuorempana tuli kalastettua kaikkea mitä nyt vaan siimanpäähän saattoi eksyä. Ainahan se hauki on kiehtonut, mitä enemmän on lajiin tutustunut sitä enemmän se kiinnostaa. Lopullinen niitti kai tuli kun isompien vieheiden trendi rantautui tänne pohjanmaan lakeuksillekkin asti ja saaliiden keskikoko kasvoi sitä myötä huomattavasti.

Kalastussettisi/setit hauen kalastuksessa?

Mukaan lähtevät setit vaihtelevat olosuhteiden ja kalastusmuodon mukaan, olen pyrkinyt vähentämään mukana kannattevaa määrää ja yleensä nykyään mukana kulkee 2 settiä, toinen raskaampi ja toinen kevyempi. Eniten peliaikaa vavoista saa Savage Gearin 8'6 jalkaiset Big Pike ja Custom Predator sarjan järein malli. Kelat vaihtelevat jonkin verran riippuen minkälaisia välityksiä kaipaan, järeän vavan seuraksi haluan järeän kelan joten 6000-sarjan ambassadeurit ja Daiwan Lexa sarjan isoin 400-koko päätyvät yleensä vavan päälle.

Kalastusmuodot?

Aiemmin olin ehdoton viehekalastaja, nykyään arsenaali on laajentunut myös täkykalan käyttöön eri muodoissaan, melkolailla kaikki käy. Mieluisinta on heittokalastus jerkeillä ja isoilla kumeilla.

Kalastatko mieluiten järvellä?

 Mieluiten kalastan sisävesillä, eniten peliaikaa saavat joet. Tänä vuonna on paljon tullut haeskeltua ja testailtua uusia järviä kun jokien virtaukset ovat vieläkin kevättulvien luokkaa.

Suurin hauki ja millä/mitenkä tuli?

Toistaiseksi suurin hauki on 2014 helmikuussa relaxin 23cm shadia purrut 13.9kg

Onko nykyajan kehitykset uistimissa parantaneet hauen kalastusta vai onko vaikeampaa
valita, että käyttäisikö nyt jigiä, vaappua, lusikkaa, spinnerbaittia jne.?

Uistimien kehitys on tuonut paljon valinnan varaa, toki mukana roudattava määrä kasvaa helposti järjettömäksi, mutta koitan nykyään tiivistää käytettävät vieheet reissua edeltävänä päivänä mieluusti kahteen isoon rasiaan. En taida enää omistaa juurikaan vaappuja tai lusikoita. Vanhoja vieheitä olen lahjoittanut ja myynyt pois joille ei itsellä ole käyttöä.





Onko kalastuksesi tai ajatukset kaloista, kalojen käsittelystä yms. muuttunut vuosien aikana, kun olet harrastanut kalastusta?

On, kunnioitus varsinkin haukea kohtaan on kasvanut mitä enemmän tietoa on tullut omaksuttua, kalankäsittely on myöskin parantunut, vaikka siinäkin aina petrattavaa löytyy.
Nykyaikana onneksi tietoa on hyvin saatavilla ja kaikki voivat oppia hyvästä kalankäsittelystä. Vapautusmattoja/punnituspusseja yms vastuullisen kalastuksen apuvälineitä on myös nykyään helpommin saatavilla kun kaiken voi tilata netistä pienemmilläkin paikkakunnilla joissa ei yleensä erikoisliikkeitä ole.

Kertoisitko omia kokemuksia kuinka voi löytää isoja haukia keväällä ja syksyllä, sekä 
vaikuttaako värit mielestäsi pyytävyyteen?

Kevät ja syksyhän on hauenkalastuksessa "helpointa" aikaa, syksyllä isotkin hauet löytyvät yleensä matalammasta tankkaamasta talven varalle, sisävesillä pikkukalat kerääntyvät myös tiiviimpiin parviin veden kylmetessä joten tankkaavat hauet löytyvät yleensä lähistöltä heittomatkan sisältä kunhan syöttikalat löytää ensin. Keväällä taas hauet alkavat kerääntyä kutupaikkojen lähelle ja silloin samaltakin pieneltä alueelta on mahdollista saada useampikin parempi kala, mikä muun aikaa vuodesta on sisävesillä ainakin todella harvinaista.
Värien suhteen en ole itse niin kranttu, jaottelen vieheet lähinnä luomuihin ja ärsykeväreihin, sävyeroja ja kuviointeja en pidä yhtä olennaisena. Pyrin ennemmin kalastamaan tarkemmin vaihtelevilla uitoilla kuin käymään läpi kymmeniä eri värikombinaatiota

Suosikki uistimet/värit?

Savage Gearin freestyler jerkkiä löytyy aina mukana ainakin väreissä särki ja firetiger, Mikko Okkosen custom maalaama pinkki freestyler on myös ollut todella kova! Deviator jerkki firetiger värissä on myös lähellä rajattoman luoton statusta. 40cm real eel motor oil värissä on myös melkolailla aina mukana. Tänä kesänä Savagen Glide Swimmer on myös uinut itsensä ykkösketjuun.


Kuvassa Timo, Mikko Okkosen maalama Savage Gear Freestyler jerkki ja sillä tullut hauki. 


Mitä haluaisit sanoa blogin lukijoille?

 Iso hauki on hieno saalis, mutta myös arvokkain kala vesissämme. Käsitellään saalista kunnioituksella ja vapautetaan isomukset takaisin hyvässä kunnossa.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Jamaelin vaaput






Jamaelin vaaput


Kuluvan kesän aikana on tullut testailtua lukuisia erilaisia vaappuja ja uistimia. Rannalta heittelemällä, ja veneen perässä vetämällä. Jalokaloja en ole onnistunut kuitenkaan huijaamaan edellisten kesien malliin. Reissujen saaliit ovat koostuneet pääosin ahvenista ja hauista. Massatuotanto vaaput ovat toimineet kohtalaisesti antaen välillä oikein hyvinkin saalista. 
Mutta pienien pajojen vaaput ja uistimet ovat antaneet perinteisesti isoimmat saalit. Niin kävi tänäkin kesänä.


Eräänä päivänä postin mukana oli perinteisten laskujen ja mainosten joukossa iloinen yllätys. Oudolta näyttävän paketin sisältä paljastui pari retrohenkistä ysäri tyyliin valmistettua vaappua. Vaappujen mukana oli käsin kirjoitettu saatekirje. ”Jos näillä ei tule mitään, niin vika on silloin kalamiehessä” Päätin lähteä samantien testireissulle lähimälle järvelle. Kokeilin kumpaakin vaappua rannalta heittelemällä, vaappujen uinnit vaikuttivat hyviltä. Vähän oudosti ne uivat, mutta uivat kuitenkin. Seuraavaksi viritin veneen vapatelineeseen kaksi vapaa, ja molempien siimojen päähän kiinnitin testivaaput. Mustan ja sinisen. Musta vaappu oli selvästi pienikokoisempi. Se toi mieleen siian pyyntiin tarkoitetut vaaput. Sininen vaappu oli enemmän perinteisen vanhan kansan taimen vaapun näköinen. Kymmenen minuuttin kuluttua laiturista irtautumisen jälkeen toinen vavoista notkahti kerran. Tärppi oli voimakas. Hyvin on kiini ajattelin, kelasin nopeasti toisen siiman pois tieltä. Kala tuntui rauhoittuneen, kelan räikän äänen hiljentymisestä päätellen. Ajattelin heti, että haukihan se on. Mutta en olisi heti arvannut kalan kokoa. Kala tuli hetken aikaa kevyesti lähemmäs venettä, mutta pintaan se ei suostunut tulemaan. Silloin alkoi jo vähän pelottaa, että mikähän siellä oikein on kiinni. Löysäsin kelan jarrua vähän. Minuutit tuntuivat pitkiltä kalan kanssa taistellessa. Lopulta kala alkoi näyttämään väsymisen merkkejä, ja tuli ensimmäisen kerran pintaan. Muutamia lyhyen syöksyn jälkeen se antautui pitkävartisen haavin etäisyydelle. Kala tuntui yllättävän raskaalta haavissa. Hetken aikaa ajattelin, että nyt meni henkilökohtainen hauki ennätyskin uusiksi. Veneessä huomasin, että hauki oli nielaissut koko vaapun. Joten hauki oli otettava ruokakalaksi. Testi reissu loppui siihen. Myöhemmin rantaan päästyäni punnitsin ja mittasin hauen. Hauen pituus oli 101cm, ja painoa oli kertynyt 6,5kg.



-Harjus-Antero




sunnuntai 9. elokuuta 2015

Puronieriää etsimässä

16.5.2015

Olin suunnitellut melkein vuoden verran, että voisin lähteä kalakaveri P:n kanssa puronieriöitä kalastelemaan ja samasta asiasta olin jutellut Jusam:in kanssa myös.
Retkeen lähdimme kolmistaan , kun olin ottanut ensin selvää yhdeltä kalastustutulta puronieriä paikasta. Kyseinen alue on "salainen", jotenka jääköön sellaiseksi.

Purossa kuulema oli paljon kalaa! 

Yksi puron lähellä asuva ihmetteli meidän taapertamista kyseiselle alueelle, että onko täällä järvi lähelläkin? "Vastasimme, että ei. Tulimme tähän purolle kalastelemaan...".
Mies naurahti ja sanoi, että onko siinä kalaakin ...ei ole ainakaan 10vuoteen kalastanu itse  siitä mitään.

Ihmettelin paikallisen sanomisia, kun itse olin saanut paikasta ihan erilaisen kuvan...että olisi hyvinkin puronieriää.


Puronieriöiden olemassa olo alkaa epäilyttää...

Purolla oli vaikeakulkuista maastoa ja välillä meinasi usko loppua koko touhuun.

Kaloja ei näkynyt tai tärppejä tullut, vaikka mitenkä puron eri kohtia ronkki.

Sitten yhtäkkiä Jusam huutaa, että kala kiinni. 



Ylempänä kalasta kuvat ja täytyy sanoa, että on se puronieriä vaan kaunis kala!

Jusam päästi kalan takaisin ja sen jälkeen havaintoja ei enää tullutkaan.

Jusam veti reissun ainoan kalan. Minä ja kalaveri P vedimme munat pataan tällä kertaa.

Joskus kalantulo on hankalaa ja haavikin unohtuu pelipaikalle(Jamael ei ollut oikein keskittynyt tällä reissulla), mutta silti on kiva harrastaa kalastusta :) 
Todistimme kuitenkin, että on siellä ainakin yksi puronieriä :D  ja saimme kohdekalan , jota tulimme hakemaan...,se tuntui hienolta!



tiistai 4. elokuuta 2015

Rapala Vibrax Angry Birds -lippa testissä

Angry Birds -lippauistin. 

Uistin on tuttu ja turvallinen Bluefox Vibrax. Eroaa vain siitä, että lipan lehdet on Angry Birds kuosilla. Olisin toivonut vielä jotain erilaisempaa  esim. perhokoukkua tms. AB -hahmojen lisäksi uistimessa. 

Lippaa kyllä seurasivat pienet ahvenet ja salakat, mutta saaliksi tuli vain yksi ahven ja pieni hauki. Aikaa lippa kyllä sai heittoreissuilla, mutta taisi olla vain väärä aika ja väri, kun testailin...

Koukku on sopivan kokoinen , jos hauki nappaa ja hyvin tuntuu lentävän kevyt lippa paksummallakin siimalla. Suosittelen kuitenkin heittelemään ohuella kuitusiimalla varustetulla UL-setillä tätä uistinta. 

Ihmeen äkkiä alkoi tulemaan ruostepilkkuja runkoon :(

Arvosanaksi lippa saa 3/5. Alhaalla Jamaelin tekemä video uistimesta:



keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Haastattelu , Jussi Tuohimaa

Haastettelu tehtiin mailitse ja jäi mystisesti mailiini PITKÄKSI aikaan muhimaan, kunnes aloin setvimään blogini tulvivaa sähköpostilaatikkoa. Latailin tekstit ja kuvat äkkiä talteen.
Tässä se on vihdoinkin esillä, pahoittelen viivästystä!
 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)


Jussi Tuohimaa, kolmekymmentä vuotta vanha mies Varkaudesta.



Kuvassa Jussi ja 6 kg hauki pilkkimällä


Ensimmäiset muistot kalastuksesta ja mitenkä hurahdit kunnolla kalastuksen maailmaan?

Ensimmäiset muistot kalastuksesta ajoittuu ala-aste ikään kun kävimme isän kanssa mökillä (lammen rannalla) vetämässä uistinta, saaden haukia.

Teetkö itse pilkkivälineitä tai uistimia?

Itse en valmista kalastus välineitä. Ehkä sit kun elämässä kiireet hellittää ja lapset on jo isompia niin pilkkien teko kiinnostais. Aikaa kuitenkin moinen näpertely vie.

Mikä talvikalastuksessa viehättää eniten?

Talvikalastuksessa viehättää etenkin luonnossa oleminen ja rauhallisuus vastapainona nykyajan menolle. Tietenkin sit sen mahdollisen ison ahvenen piteleminen siiman päässä ;)



Yli kilonen ahven kuvassa


Entä kesäkalastus ja pilkitkö kesällä veneestä tms.?

Kesäkalastukseni on vähäisempää verrattuna talven pilkintään. Kesällä tulee jigattua ahventa ja kuhaa ja välillä vedettyä uistinta kuhien toivossa.

Muistatko ensimmäisen tai ensimmäiset uistimet ja miltä nykyään kalastuspakin/rasioiden sisältö näyttää?Eli mitä pilkkejä tai uistimia nykyään käytät ja käytätkö
vielä samoja joita kalastuksen "alkuhuumassa"/alkuvaiheessa käytit?

Isän ensimmäisen uistimen muistan jolla vedettiin lähes aina haukea mökillä. Se oli kaks osainen oranssi rapala ja heittelyyn oranssi mepsin lippa. Nykyisin käytän kesällä lähes aina heittelyyn jigejä ja uisteluun jotain tunnettuja kuha pelejä. Talvi pilkinnässä ongin yleensä sekapilkeillä. Kuitenkin pääpainona tasuria käytän. Alkukaudesta lähes aina tasuria ja sit kevättä kohti morria tasurin kanssa ja pieniä karvapyrstötasuria.

Ottivieheet/pilkit?

Ottivieheistä talvella käytän tasureissa luonnon värejä ilman värikoukkuja. Sillin 8.1 värissä muikku on toiminu jo kolmen +1kg affenen kohdalla. Sit suurin volsumorri värissä oranssi pohja mustilla hile täplillä ja pien papukaija värissä oleva morri. Jigejä vois ottaa kokeiluun ens talvelle.


Onko lempiväritystä uistimissa ja miksi?

Uistimien puolella en ole huomannu erityistä merkitystä väritysten kohdalla, ehkä kuhalle vakio väri itellä lapinkulta ja siniset. Jigit sit luonnonkalan värisiä.

Paras kalastusmuisto?

Paras kalastus muisto ehkä sattui omilta kalavesiltä reilut 100km etelään päin. Lähdin yhden kovan tasuri ukon mukaan hänen onkivesilleen olikohan kolmisen vuotta sit. Reilun tunnin onkimisen jälkeen mulla oli kaks yli kilon affenta ylhäällä. En ollu aikasemmin edes nähny kilosta ahventa luonnossa. Olo oli hieman epätodellinen.




Toinen ikimuistoinen retki sattui pienelle lammelle, josta sain vajaan puolen tunnin väännön jälkeen kuuden kilon hauen mormuskalla metrin vedestä.






















Suurimmat kalat?

Suurin kala on just toi mormuskalla saatu kuuden kilon sirkkelileuka. Isoja ahvenia on tullut vain talvella kohdalleni. Isoin tällä hetkellä 1148g.
Kesällä uistimella vajaa nelosen kuha ja kolmosen järvilohi raksilla.

Tykkäätkö kalastaa isoilla järvillä mielummin vai metsälammilla?

Tykkään kalastaa sekä suurilla järvillä että pienillä lammilla. Tavoitteeni onkin tuleville vuosille saada talviongella yli kilon ahven lammesta. Kun täällä Savossa ainakin noita lampia löytyy pilvin pimein.

Mitä haluaisit sanoa blogin lukijoille?

Blogin lukijoille toivottelen antoisia ja rentoja kalastus retkiä ainutlaatuisen harrastuksen parissa.



sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Karhuhavainto

16.7.2015 

Juttelimme karhuista tuona päivänä anoppilassa ja sattumalta iltapäivällä tuli puhelinsoitto anopilleni.
Oli lähiasukas nähnyt karhun metsässä,  kun oli ulkoiluttanut koiraa.

Tuon havainnon jälkeen lähdin kihlattuni kanssa autolla paikkaan, missä oli havainto nähty. Jännitystä oli ilmassa ja lähestyimme aluetta, jossa luultavasti kyseinen karhu oli nähty. Hieman tuuli karhun suuntaan ja karhu haistoi meidät, lähti jolkottaan poispäin ja kuulimme karhun askelien töminää. Se oli hieno hetki, onneksi ei juossut meitä kohti :D


Mahdollinen karhun jälki puussa, kyseinen jälki oli n. 80cm korkeudessa puussa ja muita samankaltaisia löytyi. Tuoreilta näyttivät.

Toisessa suunnassa parkkeerasimme automme ja olimme hetken ulkona. Kuului jännää muminaa/korinaa. Olisiko karhu jutellut itsekseen?

Seuraavana päivänä lähdimme tarkastelemaan jälkiä enemmän kyseiseen paikkaan, kun Riistahoidon miehet olivat todenneet karhun lähteneen. Karhu oli hieman raapaissut lähialueen puita ja kantoa. Etsinyt toukkia tms. syötäväksi?



Kuvat otin älykännykkällä. Suhteellisen hyvälaatuiset otokset sain. 



Harjus-Anteron karhuhavainto



Nyt pääsemme nauttimaan runoudesta. Tämä runo syntyi, kun Harjus-Antero näki karhun.


Karhuhavainto

Mies seisoo laiturilla onkivapa kädessään. Rannalla on hiljaista, vain linnut luovat tunnelmaa. Lähestyvän veneen ääni rantaa kohden voimistuu. Pieni vene aallokossa varovasti rantautuu.

Kala pieni syötin nappaa,
Nopeasti irtoaa.
Mies ei kehtaa kiroilla,
voi Ahti antaa isomman.
Auton ääni tielle häipyy,
Jättää taakseen sataman.

Vaaran päältä järven rantaan
karhu laskeutuu.
Hetken verran vielä miettii,
kylmään veteen pulahtaa.
Järven selän kapean uimalla ylittää.
Vastarannan kohdatessaan
pysähtyy se lepäämään.
Hetken päästä eteenpäin
on valmis siirtymään.

Onkimieskin vavan pakkaa,
raskaan repun selkään nakkaa.
Vielä kerran katsoo taakseen
metsän reunaan hiljaiseen


-Harjus-Antero

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Saalispostia

Mörkö pärähti mun veistämällä vaapulla!

Olin Kuusamon retkellä, kun sain mailitse saalispostia.
Jopas piristi päivääni, kun näin kuvan. Ei näköjään ole tullut turhaan veisteltyä vaappuja, kun saalistakin pukkaa ja vieläpä hyvän kokoista.

Meikäläisen tekemän vaapun(Vuoden 2013 Roine -vaappu) olin lähettänyt testiin uudemman pienen yksikoukkuisen vaapun kanssa kiusaamaan Pohjoisen kalavesistöjen kaloja. 




Möröllä oli pituutta 101 cm ja painoa 6,5 kg. 
Kalan saaja on Harjus Antero, kiitoksia kuvasta ja saalistiedoista!

Vaappu oli sininen , jossa punaisia pisteitä. Vaapusta kuva meikäläisen arkistosta ja vaappu on tuo alin kuvassa :

Kauden eka kuha

12.7.2015 Kangasala, Roine





















Tulihan se 2015 vuoden veneeseen asti tullut eka kuhakin.
Virallisesti ensimmäisen kuhan sössäsin , josta viimeksi kirjoitinkin tänne.
Nyt tokalla reissulla pidin veneessä haavia mukana ja onnistuin saamaan syöntikalan tuliaiseksi emännälle :)





















Olin lähtenyt meidän kääpiöpinserin kanssa uistelemaan, hyvin viihtyi vaikka hieman välillä aallot keinuttivat venettä. Tarkkana seuraili kalastusta ja saarien lintuja.
Saaresta pois päin lähdimme vetämään uistimia ja tein kännöksen takaisin, sitten alkoi vapa heilumaan. Siellä rimpuili 46cm pitkä kuha ja painoa oli kertynyt vain 905g.






















Vaappuna toimi se tuttu ja turvallinen 8cm Jesse värillä 8.
On se jännä, kun tuo toimii ja hologrammi versiot Jesse -vaapusta ei ole vielä kiinnostanu kuhia ollenkaan. Toisaalta kuhia ei ole pahemmin ollut pelipaikoilla, kylmemmän veden takia ja sen takia  ollut melkein sama mitä vaappua uittaa. Jonain reissuna kokeillu 30 eri puukalaa tuloksetta, vaikka kunnon ottikoneita olleet niistä moni. Vanha sanonta pitää paikkaansa: " Saalista ei oteta, vaan se saadaan... ".

Tässä uistelusta video:











maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kuhan karkuutus

Viime vuonna heinäkuun aikana nousi kivasti kuhia, mutta tänä vuonna on ollut heikkoa Roineella(Kangasala).On ollut sen verran viileää, että ei ole kuha noussut alueelle jossa kalastelen. Haapaniemen alueella kalastelen ja siellä vedensyvyys on about 3-12m ja kärjessä on enemmänkin syvyyttä.  Yleensä vedän vaappuja siinä 3-7 m alueella.

Eka havainto tänä vuonna kuhasta tuli, kun uistelin vaapuilla ja siiman päässä oli viime vuoden hitiksi osottautunut Jessen 8cm vaappu ja vaapun väri oli 8 värikartastosta. Alhaalla olevan värikartan lähde on:  http://www.pelimiespalokka.com/kuvat/vaaput/varikartta/jesse8varit.jpg













Valitettavasti kuha oli tarttunut huonosti ja tyhmänä yritin ottaa kalaa ilman haavia siimasta ja perukkeesta nostaen, mutta kala rimpuili ja pääsi irti veneen vieressä.
Toisaatalta hyvä näin, olisin ehkä sen saattanut vapauttaa muutenkin...
Kuvaa ei tullut kalasta kuin videon "screenshotista".
Alhaalla kuva meikäläisen ekasta kuhahavainnosta tältä vuodelta:
















Koko videonpätkän ( 29s. ) voi katsella täältä , jos kiinnostaa:



Tämä oli vasta eka kerta , kun karkuutin kuhan nolosti ja kaikesta oppii, eikö vain ;)
Viime vuonna monet kuhat oli heikosti kiinni ja monesti vielä yhdestä koukun väkäsestä, ilman haavia nekin olisivat päässeet takaisin ahdin valtakuntaan...nyt käytän joka kerta sitä haavia!








torstai 18. kesäkuuta 2015

Jamael lähtee testaileen

Blogissa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään, mutta se ei silti tarkoita etteikö juttuja olisi tulossa blogiin.
On vain tapahtunut kaikenlaista muutamien kuukausien aikana ja niistä en jaksa tänne sepustella...mutta nyt taas puhkutaan virtaa täynnä eteenpäin ja testaillaan erilaisia uistimia yms. avovesikauden aikana.

Pikkuhiljaa ne vanhemmatkin saaliit pilkkikaudelta lähtien tähän päivään saakka pääsevät tänne internettiin esille, kun jaksan kirjootella ja laitella kuvia.



Viikon verran erämökillä, jossa testailen erilaisia uistimia. Valitettavasti joudun valikoimaan tietynmäärän uistimia pakeistani, sillä en saa millään kaikkia mahtumaan mukaan.

 22.6. Aikaisin aamulla lähden vanhempieni kanssa Varkaudesta kohti Kuusamon erämökkiä. Saadaan olla luonnonrauhassa lähellä venäjän rajaa ja nauttia kalastuksesta jne. :)
Siellä testailen uusia ostoksia ja aikalailla kaikkia blogia varten lähetettyjä uistimia näiltä vuosilta, kun olen tehnyt tätä blogia.



Alla ihan uusimpia ostoksia: 





perjantai 17. huhtikuuta 2015

Karikko ja Jesse

Nyt esitellään pari uutuus vaappua , jotka ovat tulleet hemmottelemaan kalojen ja kalamiesten/naisten makunystyröitä tulevalle kaudelle . Molemmat ovat tunnettujen pajojen tekeleitä. 

Karikko Räminä 12cm



Karikko -vaapun tuntee varmasti kaikki kalastajat ja etenkin vetouistelijat. Nyt mallistoon on tullut räminäkuulalla varustettu malli, jossa on hieno suomukuvio tai helmiäispinnoite. Etenkin isojen haukien ja kuhien pään menoksi räminä vaappu kulkee 2,5-3,5 metrin syvyydessä. 
Ajattelisin, että toimisi hyvänä täsmäaseena välivesien ronkkimiseen ;) 
Vaappua voi ostaa esim. suoraan Suomenuistimen -verkkokaupasta hintaan 13e/kpl + postikulut.


Jesse Flash 8cm ja 11cm



Jotkut ehkä muistaa vanhemmalla satulalevyllä kulkeneen Jesse -vaapun , jossa oli hologrammi runko. Se oli hitti, etenkin oranssilla värillä. Muistan monen pohjanmaalaisen kehuneen sitä ,kun vielä asuin Virroilla nuorena ja ihastelin Veljekset Keskisen kalastusosastoa.

Tässä kuva siitä hologrammi mallista:



Tuota hologrammi mallia ei ole ollut pitkään aikaan myynnissä , mutta nyt onneksi jotain samankaltaista on tullut saataville: Jesse Flash! 
Tämä on vielä hienompi kuin se edellinen hologrammi rungolla varustettu malli!
Tässä on komiat 3D-silmät ja värimaailmakin ihan kattava: löytyy luomua ja ärsyä kahdeksasta eri vaihtoehdosta. Rungossa liikkuvat kuulat , kuten Jessessä on totuttu. 
Mallia on saatavissa kahdessa eri koossa: 8cm ja 11cm ja uintisyvyys max. 2,5m
Hong Kong -verkkokaupassa näytti olevan hintaa  vaapulla 12,50 € + postikulut 

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Hyviä pilkkejä ja pilkintää osa 2/2

" Jutun kirjoittamiseen sain idean, kun minulle oli tullut viestiä kalasaalis.com:in kautta, että mitä pilkkejä suosittelisin kokeilemaan/ostamaan. 
Kysymys liittyi "kevät-kesä-syksy" - pilkintään, mutta silti ajattelin tehdä tälläisen kaksiosaisen pilkkipaketin luettavaksi, jossa suosittelen omien kokemuksien mukaan pilkkejä ylipäätänsä kokeiltavaksi ja mitkä saattaisi poiketa pyytävyydeltään muista markkinoilla olevista. Eniten kokemuksia pilkinnästä minulla on  Roineella talviajoilta, mutta aikoinaan Lauttajärvellä vanhempien mökillä pilkin ainoastaan veneestä kesällä aktiivisesti ;) "





Ensimmäisessä osassa ( http://13metrinenhauki.blogspot.fi/2013/12/hyvia-pilkkeja-ja-pilkintaa-osa-12.html ) käsiteltiin "kevät-kesä-syksy" -pilkintää avovesikaudella ja mitä pilkkejä suosittelen käyttämään yms.
 Nyt sitten se talviosuus tässä osiossa otettu käsittelyyn ja ahventen kiusaksi mietitään monenmoista pilkkiä ja muutenkin mietitään kirjoittajan omia kokemuksia talvella pilkinnästä.
Pahoittelen jo etukäteen, että olen kirjoittanut paljon "turhaa" jorinaa mukaan...toivottavasti jaksatte lukea  ;P

















Kuvassa toinen ahven on kirjoittajan suurin pilkillä saatu ahven n.700g

Talvella pilkkiminen on tullut minulle tutuksi paremmin vuodesta 1999/2000 lähtien , kun jääkaira ja sohjokauha hankittiin kotiin noihin aikoihin. Sitä aikaisemmin vain pari kertaa tullut käytyä pilkillä talviaikaan.
Itse olin lapsena/nuorena tykännyt pilkkiä vain veneestä käsin tai laiturilta ahvenia avovesikausi aikaan ja sen takia talvikalastus oli jäänyt vieraammaksi...toisaalta ei huvittanut vielä silloin alkaa palella pakkasilla ulkona nököttäen ja kairaten. 

Talvella pilkkiminen alkoi kiinnostamaan...





















Talvisin alkoi kaivata kesäisiä kalastustouhuja ja rupesin lukemaan enemmän talvisia Erä -lehtiä , joissa kirjoitettiin pilkinnästä. Sen jälkeen sitten meidänkin perheeseen tuli ensimmäinen kaira, joka on vieläkin tallella ja aktiivisessa käytössä . Pienten sinttien perässä kalastelin, mutta kivaa oli! Etenkin aurinkoinen ja keväinen pilkintä osottautui minulle mieleiseksi.

Jääkairasta
Jääkairan virkaa toimittaa meikäläisellä se ensimmäinen hankittu jääkaira, vihreän värinen Mora, 6".
Se on tullut vuosien aikana todettua parhaaksi kairaksi omassa käytössä. Terät, kun on terävät, niin lastuja lentää ja reikää syntyy vaivattomasti! Isompikin kala jo mahtuu tuosta reiästä ja helpottaa kummasti tasapainolla pilkkimistä etenkin isommilla tasureilla. 





















On tullut testattua Mora:n lisäksi, erilaisia UR/Heinola -kairoja, vanhaa Vanaja merkkistä  ja Nordic Sea jääkairaa. Jälkimmäinen todettu huonommaksi kairaksi, joita voi markkinoilla olla:  "Hemppuva ja halvanoloinen kapistus, mistä hajosi muutamalla reissulla toinen "kädensija.  Tylsähkö terä , minkä takia kannattaa teroittaa valmisterä heti!"  Näin itse olen kirjoittanut kyseisestä kairasta Hong Kong:in -verkkokauppaan.

Suosittelen lämmöllä Mora Expert ja Ur/Heinola -jääkairoja. Ne ovat oikeasti kestäviä ja saat rahoille vastinetta moniksi vuosiksi, ellet jopa eliniäksesi toimivaa vekotinta.  Muista huoltaa ja pitää hyvää huolta jääkairastasi, silloin pillkiminenkin on mukavempaa yms. 

Kaira kannattaa valita kohdekalan mukaan , pieniä ahvenia kalastaa helposti 4tuuman reiästä pystypilkillä tai morrilla. 

Ai niin ja omaan Moraan ainakin sain halvemmalla varaterät, kun ostin Rapalan UR 155mm terät. Paketin aukaisee, niin esille tulee 150mm uudet terät ja aivan samanlaiset kuin alkureäisen Mora Expertin varaterät 6" kairaan! 





MUUT VARUSTEET 
















Talvella kannattaa pitää mukana jäänaskaleita, vaikka olisi kokenutkin pilkkijä. Etenkin ensimmäisillä jäillä ja viimeisillä jäillä jää saattaa olla heikkoa ja salakavalasti pettävää jäätä. Jäänaskaleiden lisäksi olisi hyvä olla, vaikkapa muutama metri köyttä , jos kaveri tipahtaa jäihin. Naskalit ja köysi ei paina, niin paljoa etteikö nitä voisi pitää kalastusreissuilla mukana heikoilla jäillä.   Itse en enää kalastele kovin ohuilla jäillä, sillä en pidä ahventa jäihinputoamisen arvoisena ;) 

Pihdit ja nostokoukku helpottaa, jos isompi kala esim. Kirjolohi, kuha tai hauki sattuu iskemään pilkkireissulla.

Pitkille pilkkireissuille kannattaa hankkia potkukelkka taikka ahkio/pulkka. Itse olen vielä pärjännyt pulkalla ja kevätjäillä käytän potkukelkkaa, jos mahdollista (jos ei ole lunta jään päällä). Potkukelkalla pääsee nopeammin etenemään jäällä ja pääsee helposti kauemmaksikin pilkille. Pulkka on taas fiksu siitä, että siihen saa paljon tavaraa ja kaikkea ei tarvitse kantaa selässä. 

Meinasin unohtaa, mutta sohjokauha on yksi tärkeä varuste terävän jääkairan lisäksi. Jotkut ei pahemmin sohjoa heittele avannosta pois, mutta itse ainakin tykkään pilkkiä ilman sohjoa pilkkireiässä. Etenkin mormuskalla pilkkiessä sohjoa ei saisi olla melkein ollenkaan. 
Satsaa kerralla hyvään sohjokauhaan kuin huonoon ja halpaan, joita saa olla joka talvi ostamassa. Halvat sohjokauhat helpoasti halkeavat tai muuten vaan menevät rikki kovalla pakkasella.

















Kuvassa halpa sohjokauha, kauhan kahva hajosi jo toisella käyttökerralla.


Tässä kuvassa laatutyötä alusta loppuun saaakka. Virtain muovityön tekemä sohjokauha on ollut käytössäni jo 15 vuotta ja pysynyt uudenveroisena, vaikka aktiivisesti sitä olen käyttänyt. 




Pilkkivavat

Pilkkivapoja on monenlaisia, kokoisia ja erilaisilla kärjillä varustettuja. Helposti nuorelle kalastajalle tuo on melkoinen tuote viidakko ja ei oikein tiedä , että minkälainen vapa olisi hyvä omaan kalastustarpeeseen. 
Itse monesti nykyään ostan vain vaihtokärkiä vapoihini, enkä osta uusia vapoja vanhojen lisäksi komeroiden pohjalle lojumaan. Haluan käyttää ensin vanhat vapani loppuun asti ja niihin on helppo vaihtaa kärjet kotona ennen pilkille lähtöä, jos tarvitsee vaihtaa esim. notkeampaa tai jäykempää kärkeä vapaan. 

Pieni kela sopii hyvin matalaan ja pienemmälle kalalle. Isompi vapa on parempi isommille kaloille ja syvempään veteen.  Joillekkin tosin isomman vavan kahva istuu paremmin omaan käteen kuin pienemmän. Jokaiselle kuitenkin löytyy se omaan käteen ja uittotyylille sopiva vapa kärkineen. 

Itse tykkään etupäässä käyttää pieniä vapoja ahventen kalastukseen talvella, kesällä taasen isoja vapoja veneestä pilkkien.

















Teho -pilkkivapa ja vavan mukana tullut perus notkea kärki. Hyvä  setti vaikkapa aloittelijalle pystypilkintään. Kevyt, kestävä ja vavan kahvan päässä on "tulppa", jonka saa auki ja sinne laitettua pari pilkkiä kahvan sisälle. 





Pienille karvatasureille ja varikoukku pilkeille käytän kuvassa olevaa settiä. Delfin vapa ja suht jäykkä Master -merkkinen kärki on ollut toimiva paketti ahvenen kalastukseen.




Värikoukkupilkintään sopii näppärästi  kevyt Wiggler -pilkkivapa lasikuitukärjellä, tuntee herkästi kalojen tönäisyt jne. Värikoukku pilkintään kannattaa valita melko  jäykällä kärjellä varustettu pilkkivapa.




Pelkän mormuskan uittoon kannattaa rakentaa itse vapa taikka ostaa markkinoilta kevyt runkoinen ja filmikärjellä varustettu pilkkivapa. Parempiakin vapoja on markkinoilla kuin kuvassa oleva DAM Ice 10. 


Isompi Delfin vapa jousiherkistin kärjellä sopii monenkokoisille pystypilkeille ja vaikkapa tapsipilkeille. 


Erittäin herkällä kärjellä voi kalastaa morreilla taikka tosi pienillä pystypilkeillä matalasta.


Delfin -jäykkäkärkisellä säädinkärjellä  kalastan värikoukku tai tapsipilkeillä. Herkistin on hyvä , kun kalat ovat varovaisella päällä taikka kalastaa syvällä.


Isoille pystypilkeille ja tasapainoille suosin jäykkää kärkistä isoa vapaa esim. Delfin tai Teho.



Kehimisvapa on hyvä etenkin tasapainojen uitossa, mutta voi hyvin pilkkiä isoillakin pystypilkeillä(tuli testattua parilla pilkkireissulla Roineella). Kehimisvapa on yleensä kevyt ja kärki on jäykkä (Hiilikuitua) , mutta hyvin tunnokas syvälläkin kalastaessa. Tällä vavalla pystyt pilkkimään helposti eri vesikerrokset läpi. Kuvassa oleva kehimisvapa on Kirpun tekemä(Kirpun vapa).



Pilkkisiimat

Pilkkisiimoihin en ala kauheasti syventymään , koska jokainen pilkkijä valitsee loppupeleissä omien kokemuksien kautta sopivan siiman. Siimoissa sopii  vanha sanonta: " Joku tykkää tyttärestä, joku äidistä ja joku molemmista. "  Eli yhtä ja ainoaa oikeaa valintaa ei ole, mutta ahventa pilkkiessä matalalla ei tarvitse valita kuitusiimaa kelalle, mutta syvemmältä kalastaessa taas ohut kuitusiima fluoritapsin kanssa on hyvä valinta, ainakin tasapaino uistimien kanssa. 
Itse käytän etupäässä monofiilia ja yllättävän ohutta esim. 0,14mm ja maximissaan 0.25mm. Morreilla joskus kalastan 0.10mm siimallakin. Talvella kalastan aikalailla 1-5 metrin syvyyksissä. Tulevaisuudessa aion lähteä syvemmille vesille kaikuluotaimen ja kuitusiiman kera =) 

Pilkkisiimoista kuitenkin itse voisin suositella seuraavia merkkejä: Platil, Unyl , Stroft ja Asseri. 


Pilkit

Pilkeistä mainitsen omasta mielestäni mainitsemisen arvoisia ja omien kokemuksien kautta hyväksi todettuja ottipelejä talvella pilkittäessä. Pilkkejä on vapojen lisäksi monenlaisia ja itse suosin paljon pysty ja tasapainopilkkejä. Aluksi, kun aloin harrastamaan talvella pilkintää , niin käytin melkein vain mormuskoja. Pikkuhiljaa olen siirtynyt isompien pilkkien käyttöön ja sanoisin itseäni monipuoliseksi pilkkijäksi, sillä käytän monenlaisia pilkkejä, enkä vain  pelkästään esim. tasapainoja.  Keväällä käytän enemmän tapsipilkkejä ja morreja. Alku ja keskitalvella paljolti  pysty ja tasapaino pilkkejä. 

Pystypilkit

Pronssin värinen Sepe-93 pilkki on osoittanut toimivuutta monilla kerroilla  ja siitä on tullut meikäläisen yksi luottopeli. Ilman sitä en lähde enää minnekkään. Suuria vetoja ei kanna käyttää, muuten menee helposti pilkkiketju sekaisin siimaan 




Nils Master Snubhead on tehohas ahvenen ja hauen narraaja.



Kuvassa oleva 800g hauki tuli 28.02.2011 Kuusjärveltä (Kuusijärvi, Kuru).  


Rapala Rapire on varmatoiminen pystypilkki matalaan veteen. Pilkissä voi käyttää yksihaaraista tai kolmihaara koukkua. Pieniä liikkeitä kannattaa  käyttää tämän pilkin kanssa ja toimii hyvin värikoukkupilkintään. 


Mekaro:n pystypilkki on monikäyttöinen. Voi käyttää 3-haara värikoukkuja ketjussa taikka tapsipilkkinä. Pilkin paino ja muoto soveltuu erinomaisesti tapsipilkkinä käyttäen.



Smoltti on hyvä heittouistin, mutta toimii talvellakin yhtä hyvin. Etenkin pieni malli maistuu ahvenelle. 


Tarmian SM-98 toimii syvällä ja hyvä värikoukkupilkinnässä toukan kera tai ilman. 
Valitettavasti yksihaaraisella koukulla varustettuna maistuu "miljoona-ahvenelle" liiankin hyvin.



Tasapainot

Tasapainojen käyttö on erittäin suosittua etenkin haukien, kuhien ja isojen ahventen kalastuksessa. Tasapainon suosion noustessa valmistajia on tullut paljon, mutta moniakaan tekeleitä ei saa kaupasta ostettua.Monesti vain kalastusfoorumien kautta, mutta joidenkin paikallisten tekijöiden pilkkejä voi saada käsiinsä erikoisliikkeistä esim. Nippon Verkko, Tampere tai Supernova -verkkokaupasta.

Micro kokoisilla tasapainoilla voi pilkkiä pieniä ahvenia, mutta  on aina mahdollisuus tartuttaa se isompikin körmyniska ja ihmeellisen paljon haukia kiinnostaa karvareuhkalliset tasapainot.

MV-Uistin tekee hyvää tasuria ja sitä kelpaa uittaa syvälläkin, sen verran painoa löytyy ja. mukavan laajaliikkeinen tasuri karvapyrstöisenä. 


Kahir KH-Kuorre 55 toimii hyvin värikoukun kera niin pienille kuin isommillekkin ahvenille.



INI -microkokoisena vastustamaton herkkupala ahvenelle, suosittelen etenkin pilkkikisassa käyttämään tätä. Sen verran hyvin tällä saa parven harvennettua. 



KV-peilitasapaino, Tällä pystyy kalastamaan matalalla ja syvällä. Hyvä valinta aktiiviselle kalalle ja etenkin kevätjäillä "tappokone"!


Näiden edellä mainittujen lisäksi kannattaa kokeilla ehdottomasti seuraaviakin taspaino pilkkejä: Nils Master Jigger ja rotinkainen, Rapala Jiggin Rap , TT , Kalarosvo, Eepe, Markku Aution tekeleitä ja Ässä. 


Morrit

Morreja on monen kokoisia, värisiä, kuulapäällä ja ilman, lyijystä tehtyjä ja volframista.
Volframista tehtyä morria voidaan käyttää sellaisenaan morrivavalla käyttäen tai sitten tapsipilkin kanssa. Volframi on lyijyä painavempaa ja sen takia vajoavat lyijyä nopeammin haluttuun syvyyteen.

Käytän Volframi morreja etupäässä ja lyijystä tehtyjä vain tapsipilkin kanssa silloin tällöin. Tapsipilkissä harvemmin käytän muiden tekeleitä, nykyään suosin omatekemiä (Roine) tapsimorreja.



Yksi parhaimmista morreista on Markku Aution Micro Mutu Leech , kuvan ahvenet saatu sillä. 

Meikäläisen morrilla(Roine -tapsimorri) saatuja esimerkki kaloja (ProRapala on lähettänyt kaksi ensimmäistä kuvaa ja kolmas kuva on tullut jere98 ) :





Nämä morrit on todettu toimiviksi: Mil-Joonamorrit , Blue Fox  ja  Tapsa-pilkit.


Mistä sitä kalaa voi saada?





Hyvät ja kokeilunarvoiset paikat talvella ovat saaren ympäristö, syvänteiden reunat, karikot selällä yms. 
Keväällä matalastakin saattaa joskus saada isompaa ahventa, mutta isojen ahvenien perässä kannattaa juosta selälle kaikuluotaimen kanssa. 
Muualta voi melkein mistä vain saada pientä ahventa ja sattumalta lahnaakin.
Kannattaa katsella kartasta sopivia paikkoja ja lähteä rohkeasti kokeilemaan rennolla mielellä kohti uusia talvisia pilkkiseikkaluita!  Älä unohda kahvia reissusta, sillä joskus odottavan aika on pitkä ;)