Haastattelu tuli tehtyä jo viime vuoden loppupuolella, kiitoksia Timolle haastattelusta!
Kuvassa kuhavaappu, 120mm
TJR-VAAPPU
TIMO REVONKORPI (S.1982)
ASUINPAIKKA:VIITASAARI
KALASTAN POHJOIS-KEITELEELLÄ, KESKI-SUOMESSA.
JOS JOKU HALUAA OTTAA YHTEYTTÄ : timba-r@luukku.com
KOTISIVUT: http://www.tjrvaappu.suntuubi.com/
" Lapsena jo innostuin kalastuksesta ja paljon tuli oltua papan kanssa kalastelemassa.
Ikää kun kertyi , niin rupesi haukien/ahventen heittely kyllästytämään.
Haukea syötiin paljon ja kyseinen kalalaji ei enää maistunut ruokapöydässä.
Siitä alkoi pitkä vuosien kestänyt tauko kalastuksessa. "
Kalastusinnostus iskee uudestaan
" Uudelleen kalastusinnostus iski jonkunverran alta kolmekymppisenä " Kenraali Pancho ja Pojat" - tv-sarjan ekan tuotanto-kauden aikaan.
Ohjelmaa katsellessa tuli mieleen, että missähän ne omat kalastusvälineet on ja ovatko vielä toimivia.
Siimat tuli vaihdettua ja joitakin kertoja haukia tuli käytyä jallittamassa. "
65mm porraslappu. voimakas potkuinen ja virtausta kestävä.
Ja innostus sen kun vain yltyi ja yltyi
" Ilmeni , että kaveripiirissä oli yksi henkilö , joka oli harrastanut vetouistelua aktiivisesti 90-luvulla.
Kaverin kanssa päätettiin lähteä hänen vanhoille kalapaikoille kokeilemaan taimenta vetouistelemalla ja heti ekalla reissulla taimen iski siiman päähän!
Se oli sellainen tapaus, että homma alko lähtee vähän lapasesta.
Kun huomasi , että koti-järvestä nousee muutakin kun limatuubia.
Lähti perheen toinen auto myyntiin ja parin viikon päästä oma vene tuli pihaan.
Veto-uistelusta löytyi se mieluisin kalastusmuoto. Harvoin tulee enää heittokalastusta harrastettua. "
Timo ja keitele-järven taimen. Alhaalla kuvassa eri värisiä taimenvaappuja (100mm).
Vaapunteko alkoi kiinnostamaan
" Vähän ajan päästä alkoi vaapunteko kiinnostamaan , kun olin ensin omistanut kaikkia tunnetuimpia kotimaisia vaappuja ja jonkunverran tuntemattomampia.
Vaaput ja uinnit tulikin tarkkaan tutkittua ja oppia otettua. Sittemmin tullut melkein kaikki myytyä pois omavalmisteiden tieltä.
Vaapunteko innostus alkoi puhtaasti kiinnostuksesta vaappuihin , toisin kuin monella se on alkanut vetouistelukilpailuiden "sivutuotteena".
Itse en ole vielä kisannut kilpailuakaan , mutta se päivä varmaan koittaa lähiaikoina.
Joitain vaappujani on ollut muutamilla kilpauistelijoilla jo käytössä ja hyvä palaute on innostanut kehittelyssä omien kokemusten lisäksi.
Tällä hetkellä syntyy kuutta omaa mallia.
Olen nykyään kalastanut oikeastaan pelkillä omatekoisilla. Muutamia kaupan "räminä" vaappuja löytyy vielä pakista.
Vaapuillani saatuja isoimpia kaloja ovat, kuha 4,6kg, hauki +5kg, taimen 2,8kg.
Ei mitään hirmuja, mutta saalismäärät ovat olleet mukavia. Määrällisesti kaksi ennätyskesää takana. "
Kaksi kuha/hauki KL120 vaappua
" Kuhavaaput valmistan omaan sorvattuun apassiaihioon, sorvaajana Kari Pakarinen.
Taimenvaaput valmistan perinteiseen tapaan käsin balsasta.Lakkakerroksia kertyy 10-15kpl.
Pohjalakkana käytän propionaattia ja pintalakkaukseen Cab hard:ia.
Luotan yksinkertaisiin perusväreihin eri uintivariaatioilla. "
Jos joitakin esikuvia hakee, niin ehkä HK-varma ja Lappia. Ne ovat olleet aikaisemmin suosikkivaappuja.
"Vaappuja tullut nyt valmistettua noin 4 vuotta, Eli ei kovin kauaa, mutta homma on ollut hyvin aktiivista. Niimpä valmistuneita vaappuja on liki tuhat, ehkä jopa yli.
Mitään erityisen hankalaa valmistusvaihetta en osaa mainita, mutta mieleen tulee se, että kaupasta saatavat balsarimat ovat yleensä laadultaan epätasaisia.
Se jonkunverran hankaloittaa taimenvaappujen valmistusta."
Kaksi versiota kuha/hauki S120 vaapusta: isommalla(28) ja pienemmällä uintilevyllä (25).
Pienempi levyisessä myös runkoa hieman kavennettu.
Ja tähän loppuun pajasta ja taimenvaapun valmistusvaiheista kuvaa, sekä valmiista vaapuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti