Heittelly olen kanssa lusikoita ja lippaa välillä, mutta ei oikein ole tulosta syntynyt.
27.7.
Rannalta löytyi Rapalan jointed -vaappu siimasotkun kera. Kyllähän tuommoinen löytö vallanmainiosti kelpas meikäläiselle, piristi kummasti väsynyttä mieltä. On siinä vaan ärhäkkä uinti...
Klo 11:21 sain Karikon sinertävällä 11cm vaapulla ahvenen, oli kaikki kolme koukkua kiinni. Olipa ainakin kunnolla tarrautunut kiinni. Pakoon ei päässyt, vaikka varmaan olisi halunnutkin.
29.7.
Syvemmältä ei löytynyt kalaa uistellen ja koitin kokeilla matalammasta. Sieltähän se isku tuli, mutta jäi tärpiksi. Sen jälkeen tärähti vavassa taas ja sama vaappu oli siimassa kiinni kuin äskenki. Nyt sain kalan sentään veneeseen asti. Ei ollut mittakala, mutta kivaa oli kuitenkin kuha saada
Nilsun 8cm invicible papukaija jaksaa yllättää aina välillä ja pelastaa reissuja silloin kun ei meinaa tulla kalaa. Papukaija väristä on tullut yksi luottoväri.
Oli hieman verta valunut kuhalla kamppailusta, kun oli koukku pahasti kiinni. Siitä huolimatta lähti melkein kuin ohjus jatkamaan matkaansa, kun laitoin kalan veteen. Pidin hetken aikaa kalaa perästä kiinni ja kala oli valmis lähtemään. Se on aina kiva nähdä, kun kala lähtee omille teilleen... se on jotenkin hieno hetki.
2.8.
Lähdin myöhään uistelemaan ja se kannatti. Olin ostanut uuden 11cm Karikko vaapun , missä fluorinkeltasta selässä ja siihen se kuha napsahti. Taas kerran alamittainen kuha, mutta antaa silti toivoa yökalastuksesta.
Nyt päästin taianomaisessa taivaan värityksen alla kuhan vapauteen ja toivoin sen vievän terveisiä vanhemmilleen, että tulisivat tervehtimään minun uistimia.
4.8.
Tutustuin tutun pariskunnan lapseen kalastuksen tiimoilta ja lähdin sitten uistelemaan hänen kanssaan. Melkonen tuuli yhtäkkiä valtasi selän ja jouduimme poistumaan matalikkoon, mistä olin saanut nilsullakin sen alamittaisen kuhan. Heiteltiin virvelillä veneestä käsin jonkun aikaa ja saatiin yhet ahvenet per mieheen.
Uusi kalatuttavani sai ahvenen Kuusamon Uistimen - lipalla (Erä vuosiviehe 2012).
Alhaalla kyseinen lippa Erä vuosiviehe 2011 kera.
Ja sitten minäkin sain ahvenen lipalla, lippa oli Bluefoxin vanhempi tekele.
Lippaan olin vaihtanut pienemmän 3-haarakoukun, kun monesti noissa kolmosen lipoissa on melkosen iso koukku ja hitusen liian iso ehkä perinteisen kokoluokan ahvenen metsästykseen.
Saipa tuttavaperheen kissa pari ahventa.
11.8.
Yöllä oli tullut käytyä narraamassa kuhaa tuloksetta ja päätin mennä kalaan päivällä uudestaan. Ihmeellisen alussa kuha tarttui Hokki kelassa olleeseen Rainen tekeleeseen. Oli kiva vetää käsin siimaa ja väsytellä kalaa, aivan eri tuntuistam kun vain kelata siimaa hyrräkela settiin.
Sormen päässä kalan tulo tuntui kuin olisi puu jäänyt uistimeen kiinni tms.
Nils Master - mittatarra tuli juhlavaapun mukana, kun kävin Honkkarissa ostoksilla. Olihan se pakko hommata numeroitu vaappu ja hieno mittatarra ;)
En laittanut mittatarraa pysyvästi veneeseen kiinni, vaan tuumasin tehdä tämmösen kannettavan mittauslevyn.
Puolisen tuntia uistelin kuhan väsytyksen jälkeen ja taas tuli kala samalla Rainen tekeleellä potkurivirrasta. Sain taas kelata käsin siimaa. Ahven tuli ja sain sen nostettua veneen pohjalle näppärästi.
Tätä reissua aikasemmin olin vain kerran kokeillut Rainen vaappua, mutta nyt toisella kertaa näytti kyntensä ja saalisti hyvin!
Näiden kalojen jälkeen ei tullut mitään saalista, vaikka perässä uitti mitä vaappua tahansa. Siiman päässä oli esim. Rapaloita, Sepen Tuuria, Hurusta, Karikkoa, omia vaappuja(Roine) ja Turus-ukkoa.
10.elokuuta oli muuten siitä harmillinen päivä, että menetin ison hauen mukana Onkimattoman vaapun, jonka sain ottivärihässäkästä. Oli meikäläisen väriehdotus sen verran hyvä, että piti oikein siimakin mennä katkaiseen... Onneks samanlainen vaappu on nyt tilauksessa taitelijalta. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti