Niemistö -vaapun kotisivut löytyvät täältä: http://www.anvianet.fi/niemisto/
Ajatuksena oli kokeilla heti vaappua, kunhan vain pääsee vesille. Perjantaina mentiin maalle ja seuraavana päivänä meninkin heti aamusta vesille.
31.8. Aamu-uistelua
Jonkun aikaa uistelin ja tärppi tuli vaappuun uistellessa, vapa vääntyi ja pian oikeni takaisin normaaliksi. Harmittaa joskus, kun kala ei pure kunnolla tai osuu ohi tms. "Helvetin tuli" väri kuitenkin osotti heti sen, että sillä voisi saada kalaa Roineelta.
Lähdin kahveelle ja sen jälkeen olisi pitänyt lähteä Tampereelle, mutta lähdettiinkin Kaivannon suuntaan katsomaan Miina Äkkijyrkän taidenäyttelyä kihlatun ja anopin kanssa. Monen moista taidetyötä oli lehmistä, mutta jotenkin olisin luullut, että Miinan metallisia peltilehmiä olisi ollut näyttelyssä enemmän. Nyt niitä oli vain muutama nähtävissä.
Tykkäsin siitä, että oli alkuajan maalauksia myös esillä, eikä vain uudempia tekeleitä.
" Minä ja peltinenlehmä "
Näyttelyn jälkeen kihlattu vei mut autolla tutun kalamiehen vesille, kun sain luvan lainata venettä. Lahnajärvellä olen käynyt joskus aikasemmin, mutta väärään aikaan ja nyt ajattelin mennä syöntiaikaan. Aika hyvin arvelin kalojen ottiajan, koska Niemistö -vaappuun otti hauki heti ensi minuuteilla ja sain hienosti pirteen hauen veneeseen nostettua haavilla. Päästin kuvauksen jälkeen takaisin kasvamaan isommaksi ja pyysin tarttumaan joskus toisen kerran isompana vieheeseenni ;)
"Hauki Niemistö Mini-N -vaapulla tummasta vedestä "
Noin puolen tunnin kuluttua siimassa tuntui vahva tärppi ja rupesin kelaileen rauhallisesti vaappua. Siiman päässä tuintui olevan iso, koska tuintui "uppotukilta". Harmikseni tuo hauki pääsi irti.... Täytyy vielä joskus palata takaisin ja kokeilemaan, jos sama hauki jäisi paremmin kiinni :D
Noiden tapahtumien jälkeen oli hiljaista. Tiedämpä hieman paremmin, että milloinka tuossa järvessä ottaa hauki. Tuolloin hauki tuntui purevan kuuden jälkeen illalla hyvin.
Lähetin saaliskuvaa vaapun valmistajalle ja kuva päätyi sivuille, se on nähtävissä täällä(haukikuva, missä on tuo minun sininen haavi) :
http://www.anvianet.fi/niemisto/saaliskuvia.html
1.9.
Olin nukkunut ja ajatellut sitä ison kalan menettämistä. Huomasin, että ulkona sateli vettä ja tuumailin , että nyt on oikea hetki siivota uistinpakkeja. Sen verran oli taas tullu roskia ja likaa pakkiin yms.
Uistimia järjestellesäni puhelimeni soi ja siellä soitteli juuri tuo tuttu kalamies, jonka venettä olin lainaillut. Sovittiin, että lähetään pienelle metsäjärvelle kalaan.
Onneksi järvi oli suhteellisen lähellä. Tuo nelijärvi oli yhtä tumma kuin eilinenkin kalastelupaikka, mutta ei ottanut vastaan minun pakista löytyviä uistimia/värejä. Tuttu vain sai haukia. Monia tärppejä ja kolme haukea veneeseen asti. Ja ainoastaan tuo sinertävä Abu Hi-Lo narrasi haukia lumpeiden seasta. Oli aika jännä katella sivusta, kun hauet pompahteli. Otimme vain kaksi haukea mukaamme. Tuttu sanoi, että aina toiminut tuossa järvessä vain ottipelinä tuo Hi-lo puukala. Mistähän sekin johtuu? Manaili, että sama vaappu ei ole hänellä taas toiminut Roineen vesillä. Onkohan nämä jotain henkimaailman juttuja vai mitä lie? :D Vai osaako ne kalat olla vain niin hankalia joskus. Olen kyllä huomannut vuosien aikana, että tosiaan joskus toimii ainoastaan joku uistin vain jonakin päivänä...hassu oli taas todistaa tätä samaa ilmiötä.
Päätin sitten tilata Honkkarista samanlaisen Abun jointedin ja perus hi-lon pakkiini kuin tuolla tutullani . Jospa minäkin vaikka saisin sitten siitä järvestä kalaa ja muutenkin mukava testata tuota kuuluisaa palikkaa. Joskus ollut joku kopio tuosta, mutta sillä en ainakaan saanut koskaan mitään.
Tuo päivä oli hieno , koska sain viettää aikaa samankaltaisen "kalastushullun" kanssa ja vaihdella ajatuksia kalastuksesta jne. Vettä satoi välillä kaatamalla, mutta se ei menoa haitannut.
" Hi-lolla saadut hauet, jotka otimme mukaan"
Noin puolen tunnin kuluttua siimassa tuntui vahva tärppi ja rupesin kelaileen rauhallisesti vaappua. Siiman päässä tuintui olevan iso, koska tuintui "uppotukilta". Harmikseni tuo hauki pääsi irti.... Täytyy vielä joskus palata takaisin ja kokeilemaan, jos sama hauki jäisi paremmin kiinni :D
Noiden tapahtumien jälkeen oli hiljaista. Tiedämpä hieman paremmin, että milloinka tuossa järvessä ottaa hauki. Tuolloin hauki tuntui purevan kuuden jälkeen illalla hyvin.
Lähetin saaliskuvaa vaapun valmistajalle ja kuva päätyi sivuille, se on nähtävissä täällä(haukikuva, missä on tuo minun sininen haavi) :
http://www.anvianet.fi/niemisto/saaliskuvia.html
1.9.
Olin nukkunut ja ajatellut sitä ison kalan menettämistä. Huomasin, että ulkona sateli vettä ja tuumailin , että nyt on oikea hetki siivota uistinpakkeja. Sen verran oli taas tullu roskia ja likaa pakkiin yms.
Uistimia järjestellesäni puhelimeni soi ja siellä soitteli juuri tuo tuttu kalamies, jonka venettä olin lainaillut. Sovittiin, että lähetään pienelle metsäjärvelle kalaan.
Onneksi järvi oli suhteellisen lähellä. Tuo nelijärvi oli yhtä tumma kuin eilinenkin kalastelupaikka, mutta ei ottanut vastaan minun pakista löytyviä uistimia/värejä. Tuttu vain sai haukia. Monia tärppejä ja kolme haukea veneeseen asti. Ja ainoastaan tuo sinertävä Abu Hi-Lo narrasi haukia lumpeiden seasta. Oli aika jännä katella sivusta, kun hauet pompahteli. Otimme vain kaksi haukea mukaamme. Tuttu sanoi, että aina toiminut tuossa järvessä vain ottipelinä tuo Hi-lo puukala. Mistähän sekin johtuu? Manaili, että sama vaappu ei ole hänellä taas toiminut Roineen vesillä. Onkohan nämä jotain henkimaailman juttuja vai mitä lie? :D Vai osaako ne kalat olla vain niin hankalia joskus. Olen kyllä huomannut vuosien aikana, että tosiaan joskus toimii ainoastaan joku uistin vain jonakin päivänä...hassu oli taas todistaa tätä samaa ilmiötä.
Päätin sitten tilata Honkkarista samanlaisen Abun jointedin ja perus hi-lon pakkiini kuin tuolla tutullani . Jospa minäkin vaikka saisin sitten siitä järvestä kalaa ja muutenkin mukava testata tuota kuuluisaa palikkaa. Joskus ollut joku kopio tuosta, mutta sillä en ainakaan saanut koskaan mitään.
Tuo päivä oli hieno , koska sain viettää aikaa samankaltaisen "kalastushullun" kanssa ja vaihdella ajatuksia kalastuksesta jne. Vettä satoi välillä kaatamalla, mutta se ei menoa haitannut.
Anoppini sai hauet syötäväksi ja minä lähdin kohti kämppää valmistautumaan aamulla alkavaan työpäivään.
Lopuksi kuvia Abun klassikko uistimesta, elikkä Hi-Lo:sta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti