Translate

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Lukijahaastattelu 2, Harjus-Antero

Tässä toinen blogin lukijahaastattelu. Tällä kertaa haastattelin yhtä blogini ahkeraa lukijaa, Harjus-Anteroa.
Mailitse teimme haastattelun

Harjus-Antero Ivalosta.

Omien vanhempien kauttahan se kipinä kalastusharrastukseen syttyi. Pilkkivapa iskettiin käteen jo ennen kuin osasin edes kunnolla puhua. Muutama vapa oli kuulemma tipahtanut avantoon kalan tarttuessa koukkuun. Vai olisiko se johtunut vain siitä, että olin liian pieni ymmärtämään sitä mitä olin tekemässä. Vasta paljon myöhemmin tajusin, miten hieno harrastus kalastus on, ja miten suurta osaa nuo ensimmäiset kalastusreissut tulisivat näyttelemään myöhemmin.
Ensimmäinen virvelini oli Abumaticin umpikelalla varustettu teleskooppivapa, jonka sain isältäni synttärilahjaksi. Heittoja opeteltiin omakotitalon pihalla. Siiman päässä oli mutteri. Jonkin aikaa siinä pihalla heittelin. Heitot alkoivat olla kuulemma tarpeeksi tarkkoja, joten sain kotoa luvan lähteä naapurin Villen kanssa kalalle. Ensimmäisellä reissulla me ei saatu yhtään kalaa. Saatiin vaan kelojemme siimat sekaisin. Paluumatkalla virvelin vapa jäi pyörän pinnojen väliin. Se oli sen jälkeen entinen vapa.



   


















Kalastusblogin idea lähti liikkeelle kahden paikallisen kalastukseen hurahtaneen kaveruksen toimesta. Opiskelumahdollisuuksien perässä pois Ivalosta muuttaneet Ile ja Mitri olivat suunnitelleet pitkän talven aikana kalastureissuja tulevalle kesälle. Jossain vaiheessa suunnitelmia pojat olivat päättäneet, että ensi kesä pyhitettäisiin pelkälle kalastukselle. Ja voisihan sitä perustaa jonkinlaisen bloginkin johon kirjoitettaisiin huumoripitoisia juttuja kalastusreissuista. Siitä kaikki lähti, ja vuosien mittaan homma on vain paisunut pullataikinan lailla. Mukaan on tullut useampi kirjoittaja. Mutta perusidea on edelleenkin se, että tehdään kaikki mahdollisimman pienellä budjetilla. Ettei homma karkaisi käsistä.


Oma suosikkini kalastusmuodoista on ehdottomasti vetouistelu. Monta avovesikautta vene liikkui pelkästään airojen avulla. Soutuhommista oli helppoa siirtyä sähköperämoottorin avulla tapahtuvaan uisteluun. Akkujen kanssa tuli ennen pitkää ongelmia. Joten seuraava askel oli luonnollisesti bensalla toimivan perämoottorin hommaaminen.
Kalastusharrastuksen alkuaikoina vieheillä ei ollut hirveästi väliä. Kaikki mitkä näyttivät omasta mielestäni hienoilta pääsivät siiman päähän. Nykyään tulee käytettyä kotimaisia käsityönä valmistettuja vaappuja. Niissä on yleensä hinta-laatusuhteet kohdillaan. Vaappujen tärkein ominaisuus on mielestäni helppo viritettävyys. Pitää saada helposti muokattua tietynlainen uinti, kohdekalojen ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. Houkuttelevat värit tukevat kokonaisuutta. Suosikkivärejä on monia, ja koko ajan niitä tulee lisää.


 Ennätyskalani ovat jääneet aika vaatimattomiksi. Isoin vapavälinein pyydystämäni kala, taitaa olla eräästä metsälammesta saatu viisikiloinen hauki. Muutamia muitakin lähes saman kokoluokan haukia on noussut, mutta tuo metsälammen hauki on jäänyt parhaiten mieleen. Viime kesänä onnistuin samaan lähes kolmekiloisen taimenen Inarinjärvestä. Pienempiä taimenia on noussut useampiakin. Ensi kesänä täytyy yrittää pistää ennätykset uusiksi!

















Kireitä siimoja ja mukavia hetkiä kalastuksen parissa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti