Juttu on tehty mailitse saadun runsaan taustatietojen ja kysymyksien pohjalta:
Etelä-suomeen muuttanut Raine harrastaa töiden lisäksi kalastusta ja vaapuntekoa. Ensimmäinen vaappu valmistui jo ylä-asteella 7-luokalla Juuassa. Valitettavasti ensimmäinen vaappu ei uinut ja vaapunvalmistuksen into tyrehtyi muutamaksi vuodeksi.
Kuvan vaapuissa vasen ylin on ylä-asteella väsätty ja siitä oikealle rivi kerrallaan on uudempia.
Vuonna 1996 se tapahtui, ensimmäinen toimiva vaappu oli syntynyt
”Vuonna 1996 rupesin harrastamaan vetouistelua ja mieleen tuli , että kokeilis tehdä oman uistimen. Samaan aikaan intissä oli kovia vetouistelioita ja kun niiden kalajuttuja kuunteli, niin into vaan kasvoi tehdä omia vaappuja, siitä se sitten lähti. ”
Yhtenä viikonloppuna vaappu vuoltiin mäntypilkkeestä ja rautalanka otettiin jostain löytyneen laatikon pohjalta.
”Muistelen, että liimailin runkolangan sellaisella kumiliimalla, millä saappaat liimataan. Lakkaa kun ei ollut , niin siihen puun päälle kultaista spray maalia ympäriinsä suihkin. Punaisella tussilla raidat kylkiin ja mustalla tussilla selkä. Koukut otin vanhasta Rapalasta ja sitten leikkasin mustasta muovi purkista nokkalevyn ja senkin liimasin samalla kumisaapas liimalla.”
Vuosien varrella syntyneitä vaappuja...
Toimivan vaapun testireissu
”Tiedossa oli seuraavana viikonloppuna uistelu reissu Pieliselle kaverin mukaan. Pyysin , että saisin kokeilla omaa tekelettä perävirrassa , kun lohia ei alkanut tulemaan millään vaapulla. Ei se ihmeellistä liikettä mielestäni tehny, välillä kylki välähti ja välillä vaappu nousi pintaan.
Sitten se tapahtui , mikä luultavasti muutti meikäläisen elämän jollain tapaa, LOHI TÄRPPI ja mun vaapussa! Kala oli taimen (noin 40cm ), joka karkasi veneen perässä hypyssä.
Fiilis oli huikea, vaikkei sitä ylös saatukaan ja eipä ne tapahtumat siihen loppuneet. Sain sillä vaapulla vielä järvilohen ja veneeseen asti , joku 45cm oli mittaa sillä. Kyllä sen jälkeen oli pollea olo, sentään siiman päissä oli Rapalaa, Hk-varmaa ja muistaakseni jokunen Sakari Räsäsen upea vaappu ja mun omalla räpellyksellä tuli reissun ainoat lohet.”
Harrastus laajenee
Harrastus laajeni enemmän ja Raine tilasi vasta-alkajan vaapunrakennussarjan, sekä lakkaa ja maaleja. Vuoden verran maalaus tapahtui pensselillä ja sen jälkeen tuli ruisku kuvioihin.
”Kun kompuraa ei ollut, ilmaa otin auton sisuskumista ja homma pelitti muutaman rungon verran. Velipoika hankki mulle kunnon Badgerin ruiskun lahjaksi ja kompura ostettiin yhdessä. Vaappuja kyhäilin tehdä tasaiseen tahtiin , niin Pieliselle kuin näille paikkakunnan taimenjoille”.
Vuonna 1998
Eka runko meni sorvattavaksi Pakariselle ja mallina toimi kynän tyyppinen 9cm puikula. Esikuvina vaapunteossa on ollut Sakari Räsäsen vaaput ja Hk- Varmat. Esikuvien vaapuista Raine nuorena katseli, mitenkä vaaput uivat ja kuinka niitä viritettiin.
”Mieleen on jäänyt sellainen juttu, kun katselin Räsäsen vaapun uintia. Siitä siimasta kuului sellainen ujellus ääni , mitä muista vaapuista ei kuulunut ja siinäpä sen vaapun yksi pyytävyys ominaisuuksista varmasti piilikin. Vaapun ääni / taajuus oli varmastikkin lohen mieleen.”
Ja lisää vuosien varrella syntyneitä tekeleitä...
Joka reissulla lohi
Kaikki vaaput ovat yksilöitä ja joskus sattuu jostain yksilstä tulee todellinen ottivaappu. Vaappu, jolla tulee aina kalaa ja näin on myös vaapuntekijällä käynyt omalla ”urallaan”. Sellainen vaappu löytyi ja veistäjä alkoi tutkimaan ja miettimään, että miten jostain vaapusta voi tulla muita tehokkaampi uistin.
”Siihen sain selityksen yhtenä jouluna ,kun velipoika oli tehnyt minulle lahjaksi koeuittoaltaan. Siinä kun sitä vaappua veteli edes takas, niin sen vaapun uinnin aiheuttama ääni oli tosi kova! Sellainen tärinä ja pärinä...”
Fiilispohjalta
Vaaput tehdään fiilis pohjalta ja pääsääntöisesti omaan käyttöön, sekä myyntiin. Runkomalleja 3kpl, vaappuja voi tiedustella mailitse täältä: raine.nykanen@gmail.com
Vaappujen määrä vuodessa riippuu innostuksesta , vähimmäismäärä 100 vaappua vuodessa ja joku vuosi saattaa vaappujen tekomäärä olla lähempänä 300 vaappua.
” Kun harrastuksena pitää tämän , niin ei rupea työltä maistumaan.”
Uudemmissa vaapuissa näkyy vuosien kokemus....
Pari pientä kysymystä loppuun
Erikoisin materiaali, mitä olet hyödyntänyt uistimien teossa?
- ”Kaikenlaisia materiaaleja on tullu kokeiltua. Rungoissa kuumaliimasta finfoamiin.
Nyt on kokeilussa uusi pinnoite systeemi. En tiedä vielä kuinka se onnistuu, mut jos se onnistuu niin täytyy laittaa kuvaa tuonne kalasaaliiseen. Pidetään se vielä yllärinä .”
Kalastatko pelkästään omavalmisteilla vai suositko myös muiden nikkareiden tekeleitä?
- ” Käytän muiden tekiöitten vaappuja ja lusikoita. Uistellessa on aina takilassa VK-salmonin takana Tintti järväri ja perävirrassa syvääjä vavassa pikku järväri. Ne pelaa yleensä.
Jos jossain kaupan hyllyllä on vähän erikoisemman näköinen viehe, itsetehty tai joku kiinanihme niin kyllä se tulee hankittua ja testattua. Mulla on sellainen ”hall of fame” – pakki, missä on parhaat vaaput. Pari LJ-vaappua, muutamia Joonaksia, Lgh peukaloinen, Hirvas yms. ja omia muutama. Siinä on sellainen eloonjäämispaketti , jos kaupasta ruoka loppuu, niin niillä saa ainakin kalaa :D ”
Rainen uudempia tekeleitä
Vaapuntekijä toivottaa blogin lukijoille kireitä siimoja vuodelle 2013!
Kotisivut: http://vieheet.blogspot.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti